Government Decree on the restriction of emissions from large combustion plants (No. 936 of 2014)

1 Yhden kierron kaasuturbiineissa, joiden hyötysuhde on yli 35 % ISO-olosuhteissa, typenoksidienpäästöraja-arvo on 50xη/35, jossa η on kaasuturbiinin hyötysuhde prosentteina (ISO-olosuhteissa). Taulukon 4 mukaisia typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöraja-arvoja sovelletaan kaasuturbiiniin (mukaan luettuna kombilaitos, CCGT) ainoastaan kuormituksen ollessa yli 70 prosenttia. Kaasuturbiiniin (mukaan luettuna kombilaitos, CCGT), jossa poltetaan kevyitä tai keskitisleitä nestemäisinä polttoaineina, typenoksidien päästöraja-arvo on 50 mg NO2 /m3(n) ja hiilimonoksidin päästöraja-arvo on 100 mg/m3(n). Taulukko 5. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä polttoainetta, hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaineteho (P) Päästöraja-arvo mg/m3(n), 6 % O2 (kiinteät) ja 3 % MW O2 (nestemäiset) 50 ≤ P ≤ 300 20 P > 300 10 201 1 biomassan ja turpeen polton päästöraja-arvo Taulukko 6. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kaasumaista polttoainetta, hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaine Päästöraja-arvo mg/m3(n), 3 % O2 Kaasumaiset yleensä 5 Masuunikaasu 10 Terästeollisuuden kaasut, joita voidaan käyttää muualla 30 Liite 2 Olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia, päästöraja-arvot 1 päivästä tammikuuta 2016 Taulukko 7. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä polttoainetta, rikkidioksidipäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Päästöraja-arvo mg SO2/m3(n), 6 % O2 (kiinteät) ja 3 % O2 (nestemäiset) Polttoaineteho Biomassa Turve Kivihiili ja muut Nestemäiset (P) MW kiinteät polttoaineet polttoaineet 50 ≤ P ≤ 100 200 300 400 350 100 < P ≤ 300 200 300 250 250 P > 300 200 200 200 200 Taulukko 8. Vanhan olemassa olevan energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä polttoainetta, rikkidioksidipäästöraja-arvot vuotuisen käyntiajan (enintään 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona) mukaan, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Päästöraja-arvo mg SO2/m3(n), 6 % O2 (kiinteät) ja 3 % O2 (nestemäiset) Polttoaineteho Polttoaine (P) P ≥ 50 kiinteä 800 50 ≤ P ≤ 300 nestemäinen 850 P > 300 nestemäinen 400 Taulukko 9. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kaasumaista polttoainetta, rikkidioksidipäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaine Päästöraja-arvo mg SO2/m3(n), 3 % O2 Kaasumaiset yleensä 35 Nestekaasu 5 Koksiuunissa tuotetut kaasut, joiden lämpöarvo on 400 pieni Masuunissa tuotetut kaasut, joiden lämpöarvo on 200 pieni Vanhan olemassa olevaan energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan jalostamojakeiden kaasutuksesta saatuja lämpöarvoltaan vähäisiä kaasuja, rikkidioksidin päästöraja-arvo on 800 mg/m3(n). Taulukko 10. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä polttoainetta, typenoksidien päästöpäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Päästöraja-arvo mg NO2/m3(n), 6 % O2 (kiinteät) ja 3 % O2 (nestemäiset) Polttoaineteho Biomassa ja turve Kivihiili ja muut Nestemäiset (P) MW kiinteät polttoaineet polttoaineet 50 ≤ P ≤ 100 300 300 450 100 < P ≤ 300 250 200 2001 P > 300 200 200 1501

1 Vanhan olemassa olevassa polttoaineteholtaan enintään 500 MW:n energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan omaan kulutukseen raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä, päästöraja-arvo on 450 mg/m3(n) typpidioksidiksi (NO2) laskettuna. Vanhan olemassa olevan kemianteollisuudessa toimivan energiantuotantoyksikön, jonka polttoaineteho on enintään 500 MW ja jossa poltetaan omaan kulutukseen nestemäisiä tuotantojäännöksiä ei-kaupallisena polttoaineena, typenoksidien päästöraja-arvo on 450 mg/m3(n), typpidioksidiksi (NO2) laskettuna. Taulukko 11. Vanhan olemassa energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä polttoainetta typenoksidien päästöraja-arvot vuotuisen käyntiajan mukaan (enintään 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarviona), lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Päästöraja-arvo mg NO2/m3(n), 6 % O2 (kiinteät) ja 3 % O2 (nestemäiset) Polttoaineteho Polttoaine Päästöraja-arvo, Huomautus (P) mg NO2/m3(n) 50 ≤ P ≤ 500 kiinteä tai nestemäinen 450 P > 500 nestemäinen 400 P > 500 kiinteä 450 Lupa myönnetty ennen 1.7.1987 Taulukko 12. Vanhan olemassa olevan kaasuturbiinin (mukaan luettuna kombilaitos, CCGT ) typenoksidien päästöraja-arvot vuotuisen käyntiajan mukaan (enintään 1500 h/a viiden vuoden liukuvana keskiarvona) Polttoaine Päästöraja-arvo mg NO2/m3(n), 15 % O2 maakaasu 150 muut kaasut tai nestemäiset polttoaineet 200 Taulukko 13. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kaasumaista polttoainetta, typenoksidien ja hiilimonoksidin (CO) päästöraja-arvot Päästöraja-arvo, 3 % O2 (kaasumaiset), 15 % O2 (kaasuturbiinit ja kaasumoottorit) mg NO2/m3(n) mg CO/m3(n) Energiantuotantoyksikkö, jossa poltetaan 100 100 maakaasua, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Energiantuotantoyksikkö, jossa poltetaan 2004 - masuunikaasua, koksaamokaasua tai jalostamojakeiden kaasutuksesta saatuja lämpöarvoltaan vähäisiä kaasuja, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Energiantuotantoyksikkö, jossa poltetaan muita 2004 - kuin edellä mainittuja kaasuja, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Kaasuturbiini (myös kombilaitos CCGT), jossa 502, 3 100 poltetaan maakaasua1 Kaasuturbiini (myös kombilaitos CCGT), jossa 120 - poltetaan muita kaasumaisia polttoaineita kuin maakaasua Kaasumoottori 100 100

1 Maakaasu koostuu pääosin metaanista ja maakaasun tilavuudesta enintään 20 % on reagoimattomia kaasuja ja muita aineosia.

2 Päästöraja-arvo 75 mg NO /m3(n), seuraavissa tapauksissa, joissa kaasuturbiinin 2 hyötysuhde määritetään ISO-olosuhteissa: i) sähkön ja lämmön yhteistuotannossa olevissa kaasuturbiineissa, joiden kokonais- hyötysuhde on yli 75 %; ii)kombilaitoksissa käytetyissä kaasuturbiineissa, joiden keskimääräinen vuosittainen sähkön tuotannon hyötysuhde on kaiken kaikkiaan yli 55 %; iii)mekaanista voimansiirtoa tekevissä kaasuturbiineissa.

3 Yhden kierron kaasuturbiineissa, jotka eivät kuulu yhteenkään kohdan 2 mainittuihin luokkiin i) – iii) ja joiden hyötysuhde on yli 35 % ISO-olosuhteissa, päästöraja-arvo on 50xη/35, jossa η on kaasuturbiinin hyötysuhde prosentteina (ISO-olosuhteissa).

4 Vanhan olemassa olevan polttoaineteholtaan enintään 500 MW:n_energiantuotantoyksikön päästöraja-arvo on 300 mg/m3(n). Kaasuturbiiniin (mukaan luettuna kombilaitos,CCGT), jossa poltetaan kevyitä tai keskitisleitä nestemäisinä polttoaineina, typenoksidien päästöraja-arvo on 90 mg/m3(n) ja hiilimonoksidin päästöraja-arvo on 100 mg/m3(n). Taulukon 13 mukaisia typenoksidien ja hiilimonoksidin päästöraja-arvoja sovelletaan kaasuturbiiniin (mukaan luettuna kombilaitos, CCGT) ainoastaan kuormituksen ollessa yli 70 prosenttia. Taulukko 14. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kiinteää tai nestemäistä polttoainetta, hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Hiukkaspäästöraja-arvo mg/m3(n), 6 % O2 (kiinteät) ja 3 % O2 (nestemäiset) Polttoaineteho Biomassa ja turve Kivihiili ja muut Nestemäiset (P) MW kiinteät polttoaineet1 polttoaineet 50 ≤ P ≤ 100 30 30 30 100 < P ≤ 300 20 25 25 P > 300 20 20 20 1Vanhan olemassa olevan energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan omaan kulutukseen raakaöljyn jalostamisesta saatuja tislaus- ja konversiojäännöksiä, hiukkaspäästöjen raja- arvo on 50 mg/m3(n). Taulukko 15. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kaasumaista polttoainetta, hiukkaspäästöraja-arvot, lukuun ottamatta kaasuturbiinia ja kaasumoottoria Polttoaine Päästöraja-arvo mg/m3(n), 3 % O2 Kaasumaiset yleensä 5 Masuunikaasu 10 Terästeollisuuden kaasut, joita voidaan käyttää muualla 30 Liite 3 Päästöjen tarkkailu ja mittaukset 1. Savukaasujen rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksia on mitattava jatkuvasti polttoaineteholtaan vähintään 100 megawatin energiantuotantoyksikössä. Savukaasujen hiilimonoksidipitoisuutta on mitattava jatkuvasti energiantuotantoyksikössä, jossa poltetaan kaasumaista polttoainetta ja jonka polttoaineteholtaan vähintään 100 megawattia. 2. Päästöjä ei kuitenkaan tarvitse mitata jatkuvasti, jos energiantuotantoyksikön jäljellä oleva käyttöikä on alle 10 000 tuntia. Rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä ei tarvitse mitata jatkuvasti energiantuotantoyksikössä, jossa poltetaan maakaasua. Rikkidioksidipäästöjä ei tarvitse mitata energiantuotantoyksikössä, jossa poltettavan öljyn rikkipitoisuus tunnetaan ja jossa ei ole rikinpoistolaitteistoa. 3. Rikkidioksidipäästöjä ei tarvitse mitata jatkuvasti energiantuotantoyksikössä, jossa poltetaan biomassaa, jos toiminnan harjoittaja osoittaa lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla, että rikkidioksidipäästöt eivät koskaan ylitä päästöraja-arvoa. 4. Jos energiantuotantoyksikön päästöjä ei mitata jatkuvasti, rikkidioksidi-, typenoksidien ja hiukkaspäästöjä ja energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kaasumaista polttoainetta, hiilimonoksidipäästöjä on mitattava kertaluonteisesti vähintään joka kuudes kuukausi. 5. Energiantuotantoyksikön, jossa poltetaan kivihiiltä, elohopean kokonaispäästö on mitattava vähintään kerran vuodessa. 6. Rikkidioksidi- ja typenoksidien päästöjen määrää voidaan kertamittausten sijaan arvioida ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Arvioinneissa on käytettävä soveltuvia Euroopan standardointikomitean (CEN) standardeja, tai niiden puuttuessa ISO- standardeja tai muita kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita. 7. Käytetyn polttoainetyypin tai energiantuotantoyksikön käyttötavan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, joka päättää, ovatko tarkkailuvaatimukset riittäviä tai onko niitä muutettava. 8. Poistokaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa, painetta ja vesihöyrypitoisuutta on mitattava jatkuvasti edellä 1 kohdan mukaisesti. Poistokaasujen vesihöyrypitoisuutta ei tarvitse kuitenkaan mitata jatkuvasti, jos poistokaasu kuivataan ennen päästöjen analysointia. 9. Epäpuhtauksien ja prosessiin liittyvien muuttujien edustavat mittaukset, näytteiden otto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset on tehtävä CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä sovelletaan ISO-standardeja taikka kansallisia tai kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan, että toimitettavat tiedot ovat laadullisesti yhtä tasokkaita. Jatkuvissa mittauksissa mittausjärjestelmän luotettavuus ja tulosten taso on tarkistettava rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. 10. Mittaustuloksen 95 prosentin luottamusvälin arvo ei saa ylittää seuraavia päästöjen raja-arvon prosenttiosuuksia: Hiilimonoksidi 10 % Rikkidioksidi 20 % Typen oksidit 20 % Hiukkaset 30 % Raja-arvoon verrattavat päivittäiset keskiarvot ja tuntikeskiarvot määritetään mitatuista raja-arvoon verrattavista tuntikeskiarvoista, jotka saadaan vähentämällä mitatusta arvosta mittaustuloksen 95prosentin luotettavuutta kuvaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudesta. Yhden mittaustuloksen 95 prosentin luotettavuutta kuvaava osuus on hiilimonoksidille 10 prosenttia päästöraja-arvosta, rikkidioksidille ja typenoksideille 20 prosenttia päästöraja-arvosta ja hiukkasille 30 prosenttia päästöraja-arvosta. Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huollon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä. Jos useamman kuin 10 päivän mittaukset mitätöidään vuoden aikana, valtion valvontaviranomaisen on määrättävä toiminnanharjoittaja toteuttamaan toimia, joilla parannetaan jatkuvissa mittauksissa käytettävän järjestelmän luotettavuutta. Liite 4 Päästöraja-arvon määrittäminen monipolttoaineyksikössä Monipolttoaineyksikön, jossa poltetaan samanaikaisesti useampaa kuin yhtä polttoainetta, painotettu päästöraja-arvo (Cp) lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Cp = C1 + C2 + ... + Cn, jossa Q1...n M1...n x C1...n C1...n = Q1M1 + Q2M2 + QnMn, Q = kunkin polttoaineen lämpöarvo (MJ/kg) M = kunkin polttoaineen määrä (kg/h tai t/a) C1...n = kunkin polttoaineen päästöraja-arvo yksikössä mg/m3(n) redusoituna eniten käytettävän polttoaineen päästöraja-arvon happipitoisuuteen.