National Waste Plan 2027 - From Recycling to Circular Economy

Kierrä� ksestä kiertotalouteen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:13 Kierrätyksestä kiertotalouteen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 Ympäristöministeriö Helsinki 2022 Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:13 Ympäristöministeriö CC BY-ND 4.0 ISBN pdf: 978-952-361-266-2 ISSN pdf: 2490-1024 Taitto: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto Kannen kuva: Tero Pajukallio Helsinki 2022 Julkaisujen jakelu Distribution av publikationer Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Publikations arkivet Valto julkaisut.valtioneuvosto.fi Julkaisumyynti Beställningar av publikationer Valtioneuvoston verkkokirjakauppa Statsrådets nätbokhandel vnjulkaisumyynti.fi https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ https://vnjulkaisumyynti.fi/ Kuvailulehti 6.4.2022 Kierrätyksestä kiertotalouteen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:13 Teema Ympäristönsuojelu Julkaisija Ympäristöministeriö Yhteisötekijä Ympäristöministeriö Kieli suomi Sivumäärä 79 Tiivistelmä Valtakunnallinen jätesuunnitelmaan vuoteen 2027 sisältyy sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen suunnitelma että jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelma kattaa maantieteellisesti koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Valtakunnallisen jätesuunnitelman visio vuoteen 2030: 1. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. 2. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle. 3. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. 7. Alan toimijoiden yhteistyö edistää laadukkaita materiaalikiertoja. 8. Luotettava ja kattava tieto tukee kiertotaloutta. Tieto on hyödynnettävissä digitaalisesti. 9. Jätealalla on laadukasta tutkimusta sekä kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla. 10. Lainsäädäntö tukee kiertotalouden innovaatioita ja toimintaedellytyksiä. Jätesuunnitelmassa on esitetty keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vision saavuttamiseksi. Jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Asiasanat jäte, jätehuolto, jätteen synnyn ehkäisy, uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen, jätteen käsittely, seuranta, vaikutusten arviointi, ympäristöpolitiikka ISBN PDF 978-952-361-266-2 ISSN PDF 2490-1024 Julkaisun osoite https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-266-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-266-2 Presentationsblad 6.4.2022 Från återvinning till cirkulär ekonomi Riksomfattande avfallsplan fram till 2027 Miljöministeriets publikationer 2022:13 Tema Miljövård Utgivare Miljöministeriet Utarbetad av Miljöministeriet Språk finska Sidantal 79 Referat I den riksomfattande avfallsplanen fram till 2027 ingår både en plan för att minska avfallets mängd och skadlighet och en avfallshanteringsplan. Geografiskt omfattar avfallsplanen hela Finland, med undantag för Åland. Den riksomfattande avfallsplanens vision fram till 2030: 1. Materialeffektiv produktion och konsumtion skonar naturresurserna och dämpar klimatförändringen. 2. Avfallsmängden har minskat jämfört med i dag. Återanvändningen och materialåtervinningen har nått en ny nivå. 3. Högklassig avfallshantering är en del av hållbar cirkulär ekonomi. 4. Återvinningsmarknaden fungerar bra. Som en följd av återanvändning och materialåtervinning uppstår nya arbetstillfällen. 5. Värdefulla råvaror tillvaratas från återvinningsmaterial också i små halter. 6. Materialkretsloppen är oskadliga och i produktionen används allt mindre farliga ämnen. 7. Samarbetet mellan aktörerna i branschen främjar materialkretslopp av hög kvalitet. 8. Tillförlitlig och heltäckande information stöder den cirkulära ekonomin. Informationen kan utnyttjas digitalt. 9. Forskningen och försöksverksamheten i avfallsbranschen är högklassig och avfallskompetensen hög. 10. Lagstiftningen stöder innovationer och verksamhetsförutsättningarna inom cirkulär ekonomi. För att uppnå visionen och målen presenteras det i avfallsplanen åtgärder. Genomförandet och effekterna av avfallsplanen följs upp årligen. Nyckelord avfall, avfallshantering, förebyggandet av uppkomsten av avfall, återanvändning, materialåtervinning, återvinning, uppföljning, , behandling av avfall, konsekvensbedömning, miljöpolitik ISBN PDF 978-952-361-266-2 ISSN PDF 2490-1024 URN-adress https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-266-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-266-2 Description sheet 6 April 2022 From Recycling to Circular Economy National Waste Plan to 2027 Publications of the Ministry of the Environment 2022:13 Subject Environmental protection Publisher Ministry of the Environment Group author Ministry of the Environment Language Finnish Pages 79 Abstract The National Waste Plan to 2027 includes both a plan to reduce the volume and harmfulness of waste and a waste management plan. In terms of the geographical area, the plan covers the whole of Finland except for the Åland Islands. Vision of the National Waste Plan to 2030: 1. Material-efficient production and consumption save natural resources and mitigate climate change. 2. The volume of waste has decreased from the present. Recycling and reuse have risen to a new level. 3. High-quality waste management is part of a sustainable circular economy. 4. Circular economy markets function well. Recycling and reuse create new jobs. 5. Valuable raw materials present in recycled materials even in small concentrations can be recovered. 6. Material cycles cause no harm and hazardous substances are used less and less in production. 7. Cooperation between operators in the sector promotes high-quality material cycles. 8. Reliable and comprehensive data supports the circular economy. Information is available for use in digital form. 9. There is high-quality research and experimentation in the waste sector and expertise on waste management is of a high standard. 10. Legislation supports circular economy innovations and the conditions where it operates. The Waste Plan proposes measures to reach the vision and objectives. The implementation and impact of the Waste Plan will be monitored annually. Keywords waste, waste management, prevention of waste generation, reuse, recycling, recovery, waste treatment, monitoring, impact assessment, environmental policy ISBN PDF 978-952-361-266-2 ISSN PDF 2490-1024 URN address https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-266-2 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-266-2 Sisältö Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2 Visio vuoteen 2030 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 3 Keräysjärjestelmät, laitoskapasiteetti tarve ja sijoittumisperusteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 4 Jätesuunnitelmaan kytkeytyvät strategiset ohjelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 5 Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2027 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 6 Ympäristöselostus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 7 Seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Lyhenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 79 7 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 VA LT I O N E U V O S TO N PÄ ÄTÖ S VA LTA K U N N A L L I S E S TA J ÄT E S U U N N I T E L M A S TA V U OT E E N 2027 Valtioneuvosto on ympäristöministeriön esityksestä hyväksynyt 24.3.2022 valtakunnalli sen jätesuunnitelman vuoteen 2027. Jätesuunnitelmassa esitetään jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuonna 2030 sekä yksityiskohtaiset tavoitteet vuoteen 2027 sekä toimenpiteet, joihin on ryhdyttävä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelma korvaa valtioneuvoston 19.12.2017 vahvistaman valtakunnallisen jätesuunnitelman vuo teen 2023. Suunnitelma on voimassa 31.12.2027 asti tai siihen asti, kun seuraava uusi jäte suunnitelma tulee voimaan. 8 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 T I I V I S T E L M Ä Valtakunnallinen jätesuunnitelmaan vuoteen 2027 sisältyy sekä jätteen määrän ja haital lisuuden vähentämisen (jatkossa jätteen synnyn ehkäisyn) suunnitelma että jätehuolto suunnitelma. Suunnitelma kattaa maantieteellisesti koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaata, joka laatii oman suunnitelmansa. Hallinnonalat sitoutuvat toteuttamaan suunnitelman toimenpiteitä julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion puitteissa tarvittaessa rahoitusta uudelleen kohden taen. Kiertotalousohjelman rahoitus sekä EU:n elpymisvälineeseen perustuva Suomen kestävän kasvun ohjelma tukevat myös tavoitteiden toteutumista. Mahdolliset lisära hoitustarpeet käsitellään ja niistä päätetään erikseen julkisen talouden suunnitelmaa ja talousarviota koskevissa menettelyissä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman visio vuoteen 2030: 1. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. 2. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle. 3. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. 7. Alan toimijoiden yhteistyö edistää laadukkaita materiaalikiertoja. 8. Luotettava ja kattava tieto tukee kiertotaloutta. Tieto on hyödynnettävissä digitaalisesti. 9. Jätealalla on laadukasta tutkimusta sekä kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla. 10. Lainsäädäntö tukee kiertotalouden innovaatioita ja toimintaedellytyksiä. 9 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Jätesuunnitelman teemakohtaiset tavoitteet ovat: Yhdyskuntajätteet − Yhdyskuntajätemäärän kasvu hidastuu suhteessa bruttokansantuotteeseen ja saavutetaan suhteellinen irtikytkentä − Yhdyskuntajätteestä kierrätetään 57 % Pakkausjätteet − Pakkausjätteiden uudelleenkäyttö lisääntyy − Pakkausjätteen kierrätystä lisätään vähintään pakkausjätedirektiivin edellyttämälle tasolle Kertakäyttömuovituotteiden vähentäminen − Vähennetään kertakäyttömuovituotteiden käyttöä Biohajoavat jätteet − Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä − Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 65 % − Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka-aineista valmistettuja lannoitevalmisteita Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu − Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön määrät kasvavat − Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden osuus sekajätteestä vähenee ja kierrätys lisääntyy − Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat kriittiset raaka-aineet ja arvokkaat materiaalit saadaan tehokkaammin kiertoon − Sähkö- ja elektroniikkalaiteromussa olevat vaaralliset aineet saadaan pois kierrosta Rakentamisen jätteet − Rakentamisen jätemäärä vähenee − Rakennus- ja purkujätettä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 % − Rakentamisen jätteiden laadukasta hyödyntämistä lisätään riskit halliten Vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi on jätesuunnitelmassa esitetty toimenpiteitä, jotka ovat valtionhallintoa sitovia. Valtionhallinnon toimenpiteillä ei kuitenkaan yksin voi saa vuttaa asetettuja tavoitteita. Tarvitaan toimia koko tuotanto-, kulutus- ja jätehuoltoket jussa kaikilla tasoille. Siksi jätesuunnitelmassa on ehdotettu toimenpiteitä myös muille kuin valtionhallinnon toimijoille. 10 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Valtakunnallisen jätesuunnitelman tärkeimmät vaikutukset liittyvät resurssien kestävän ja turvallisen käytön lisääntymiseen sekä ympäristönsuojelun edistymiseen. Suunnitelman toteutuminen vaikuttaa myönteisesti jätemäärien vähenemiseen sekä kierrätyksen tasoa nostavasti. Jätesuunnitelman toimenpiteillä syvennetään kiertotalouteen ja jätteisiin liitty vää ympäristötietoisuutta ja osaamista. Suunnitelman toteutuminen luo myös edellytyk siä ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön kiertotalouden uusia toimintamalleja sekä liiketalou dellisesti kannattavia ratkaisuja. Jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain kerättävien mää rällisten seurantaindikaattorien avulla. Suunnitelmakauden puolivälissä tehdään laajempi väliarvio, jolloin selvitetään myös toimenpiteiden toteutumista. 11 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 1 Johdanto Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 on EU:n jätedirektiivin (2008/98/EY) edellyttämä strateginen suunnitelma jätehuollon sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen valtakunnallisista tavoitteista ja toimenpiteistä. Suunnitelma sisältää sekä jätehuoltosuunnitelman että jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen (jatkossa jätteen synnyn ehkäisyn) suunnitelman ja kattaa maantieteellisesti koko Suomen alueen lukuun ottamatta Ahvenanmaata, joka laatii oman suunnitelmansa. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 on tehty päivittämällä edellinen vuoteen 2023 voimassa ollut jätesuunnitelma vastaamaan tämänhetkistä jätehuollon tilannetta, EU:n jätedirektiivin (2008/98/EY) uudistuneita sisältövaatimuksia sekä täyttämään Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausta: ”Luodaan jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoit teita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle. Tavoitteena on kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle”. Ympäristöministeriö vastaa jätesuunnittelusta ja sen käytännön toteutuksesta. Suomen ympäristökeskus on vastannut vaikutusten arvioinnista sekä seurannan suunnittelusta. Suomen ympäristökeskus on Circwaste-hankkeessa1 järjestänyt lukuisia alueellisia työpa joja sekä sidosryhmätilaisuuksia. Ohjausryhmänä on toiminut ympäristöministeriön nimit tämä jätealan yhteistyöryhmä (aiemmin jätealan strateginen yhteistyöryhmä). Lisäksi jäte suunnitteluun on osallistunut laaja asiantuntija- sekä sidosryhmäjoukko. Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivityksessä on noudatettu SOVA -lainsäädäntöä. Jäte lain uudistuksen (HE 20/2021 vp) mukaan valtakunnallinen jätesuunnitelma on valmis teltava tai tarkistettava viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaisesti. Jätesuunnitelman laatiminen tai tarkista minen edellyttää ympäristöarvioinnin tekemistä. Ympäristöselostuksen edellyttämät tie dot jakautuvat monivaiheisen suunnitelmaprosessin aikana tehtyihin dokumentteihin. Keskeiset dokumentit on lueteltu luvussa 6. 1 ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” on EU Life -rahoitteinen hanke (2016–2023), joka edis tää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Hankkeen tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. https://materiaalitkiertoon.fi/fi-FI https://materiaalitkiertoon.fi/fi-FI 12 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Jätedirektiivin ja jätelain mukainen valtakunnallinen jätesuunnitelma koostuu useam masta osasta, joista tämä julkaisu Kierrätyksestä kiertotalouteen on valtakunnallisen jätesuunnitelman strateginen osa vuoteen 2027. Jätesuunnitelman taustaraportti on jul kaistu aiemmin (Suomen ympäristö 3/2017). Jätesuunnitelman taustaraporttia ei päivi tetty tässä yhteydessä, koska se on pääosin vielä paikkansapitävä ja jätesuunnitelmaa on seurattu vuosittain päivitetyillä indikaattoreilla (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus ja tuotanto/Jatteet ja jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen jatesuunnitelman seu ranta), jotka kertovat jätehuollon kehityksestä. Jätehuollon käsittelykapasiteettia kuvaava tietokooste käsittelylaitoksista päivitettiin. Lisäksi jätesuunnitelman vuoteen 2023 ympä ristövaikutusten arvioinnista on erillinen muistio ja päivitetyn jätesuunnitelman vuoteen 2027 ympäristövaikutusten arvioinnista on erillinen kooste (https://ym.fi/valtakunnalli nen-jatesuunnitelma). Vaikutusten arviointi on osaltaan vaikuttanut jätesuunnitelman muotoutumiseen. Edelliseen jätesuunnitelmaan valittiin neljä painopistealuetta: yhdyskuntajätteet, bioha joavat jätteet, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä rakentamisen jätteet. Painopistealueet valittiin, koska näissä jätevirroissa on erityisiä haasteita jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisessä sekä kierrätyksen edistämisessä tulevien vuosien aikana. Ohjausryhmän mukaan valitut painopisteet ovat edelleen olennaisia, ja ne päätettiin säilyttää myös päivi tetyssä suunnitelmassa. Päivityksen edetessä jäsentelyä päätettiin muuttaa rakenteen sel keyttämiseksi mm. kaikkia painopisteitä koskevien tiedon oikeellisuutta ja digitaalisuutta koskevien toimenpiteiden, pakkausjätteiden sekä kertakäyttömuovituotteiden osalta. Asetetut tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät jätemäärien kasvun hillitsemiseen ja kierrä tyksen kasvuun sekä materiaalikiertojen turvallisuuteen. Jätesuunnitelmaan on sisällytetty keskeisimmät ja tehokkaimmiksi arvioidut keinot jätteen määrän ja haitallisuuden vähen tämiseksi. Suunnitelmassa on esitetty taloudellisia ja hallinnollisia ohjauskeinoja sekä eri laisia vapaaehtoisia keinoja kuten tutkimus- ja kehitystoiminnan edistämistä, valistusta ja viestintää ja elinkeinoelämälle suunnattuja sopimuksia ja toimintamalleja. Jätesuunnitel man tavoitteissa ja toimenpiteissä on otettu huomioon jätedirektiivissä (2008/98/EY) esi tetyt keskeiset periaatteet kuten jätehuollon omavaraisuus- ja läheisyysperiaate sekä jäte huollon etusijajärjestys. Tämä valtakunnallinen jätesuunnitelma on voimassa vuoden 2027 loppuun tai siihen asti, kunnes seuraava jätesuunnitelma tulee voimaan. Suunnitelman visio on asetettu vuoteen 2030. Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 korvaa aiemman valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023. Valtioneuvoston hyväksyttyä suunnitelman valtakunnallinen jätesuunnitelman tavoit teet ja toimenpiteet ovat valtionhallintoa sitovia. Osana valtionhallinnon toimenpiteitä on esitetty tavoitteisiin pääsemisen kannalta tärkeitä asioita, joita Suomen tulisi edistää https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus ja tuotanto/Jatteet ja jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen jatesuunnitelman seuranta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus ja tuotanto/Jatteet ja jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen jatesuunnitelman seuranta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus ja tuotanto/Jatteet ja jatehuolto/Jatesuunnittelu/Valtakunnallisen jatesuunnitelman seuranta https://ym.fi/valtakunnallinen-jatesuunnitelma https://ym.fi/valtakunnallinen-jatesuunnitelma 13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 EU-tasolla käytävissä keskusteluissa. Suunnitelmassa on myös toimenpide-ehdotuksia muille kuin valtionhallinnon toimijoille, kuten yrityksille, järjestöille ja kunnille. Jätesuun nitelmaprosessissa on pyritty sitouttamaan eri tahoja jätesuunnitelman tavoitteisiin ja toteuttamaan ehdotettuja toimenpiteitä sekä muita tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, tulee valtiohallinnon toimenpiteitä toteuttaa kattavasti. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan lisäksi kaikkien alalla toimivien laajaa sitoutumista ja yhteistyötä. Hallinnonalat sitoutuvat toteuttamaan suunnitelman toimenpiteitä julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion puitteissa tarvittaessa rahoitusta uudelleen kohden taen. Kiertotalousohjelman rahoitus sekä EU:n elpymisvälineeseen perustuva Suomen kes tävän kasvun ohjelma tukevat myös tavoitteiden toteutumista. Mahdolliset lisärahoitustar peet käsitellään ja niistä päätetään erikseen julkisen talouden suunnitelmaa ja talousarvi ota koskevissa menettelyissä. Jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain kerättävien määräl listen seurantaindikaattorien avulla sekä arvioimalla toimenpiteiden toteutumista suunni telmakauden puolivälissä. 14 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 2 Visio vuoteen 2030 Jätehuollon tavoitteet ovat usein pidempiaikaisia kuin kuuden vuoden mittainen jäte suunnitelmakausi., siksi suunnitelmaan on kirjattu jätteen synnyn ehkäisyn sekä jätehuol lon visio vuoteen 2030. Jätesuunnitelma ohjaa Suomea kohti kiertotaloutta vain osaltaan, lisäksi tarvitaan paljon muitakin tuotantoon ja kulutukseen liittyviä toimia. Valtakunnallisen jätesuunnitelman visio vuoteen 2030 1. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. 2. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä. Uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat nousseet uudelle tasolle. 3. Laadukas jätehuolto on osa kestävää kiertotaloutta. 4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen myötä syntyy uusia työpaikkoja. 5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita. 6. Materiaalikierrot ovat haitattomia ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita. 7. Alan toimijoiden yhteistyö edistää laadukkaita materiaalikiertoja. 8. Luotettava ja kattava tieto tukee kiertotaloutta. Tieto on hyödynnettävissä digitaalisesti. 9. Jätealalla on laadukasta tutkimusta sekä kokeilutoimintaa ja jäteosaaminen on korkealla tasolla. 10. Lainsäädäntö tukee kiertotalouden innovaatioita ja toimintaedellytyksiä. 15 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 3 Keräysjärjestelmät, laitoskapasiteetti­ tarve ja sijoittumisperusteet 3.1 Jätteiden erilliskeräys Jätteiden erilliskeräys on vuosien kuluessa jatkuvasti lisääntynyt lainsäädännön tiukentu misen sekä ihmisten tietoisuuden kasvun lisääntymisen myötä. Yleisestä jätteiden erillis keräysvelvollisuudesta on säädetty jätelain (646/2011) 15 §:ssä. Erilliskeräys on lähtökoh tainen velvollisuus: lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on etusijajärjestyksen toteutta miseksi kerättävä toisistaan erillään, eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai materiaa leihin. Tästä velvollisuudesta voi poiketa vain jätelain 15 §:ssä säädetyin edellytyksin. Näitä ovat tietyt ympäristönsuojelulliset, tekniset ja taloudelliset edellytykset. Jätelain erilliskeräyssäännöstä on täydennetty valtioneuvoston asetuksilla (valtioneuvos ton asetus jätteistä 978/2021 sekä tuottajavastuuasetukset), joilla säädetään tarkempia valtakunnallisia eri toimijoihin kohdistuvia jätelajikohtaisia erilliskeräysvaatimuksia. Jäteasetuksen 29 §:ssä säädetään elintarvikejätteen vähentämiseksi, että elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijai sesti ihmisravinnoksi, jos se ei vaaranna elintarviketurvallisuutta ja kustannukset ovat kohtuulliset. Jäteasetuksen 4 luvussa säädetään tarkemmat yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujät teen sekä öljyjätteen erilliskeräyssäännökset. Kunnan tulee heinäkuusta 2022 alkaen jär jestää biojätteen erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöiltä ja heinäkuusta 2024 alkaen kaikilta asuinkiinteistöiltä yli 10 000 asukkaan taajamissa. Biojät teen erilliskeräyksen voi korvata kiinteistökompostoinnilla. Kunnan on heinäkuusta 2023 alkaen järjestettävä myös pakkausjätteiden erilliskeräys taajamissa vähintään viiden huo neiston asuinkiinteistöiltä. Pakkausjätteen kerääminen kiinteistöiltä tapahtuu yhteistoi minnassa pakkausten tuottajien kanssa, ja tuottajat maksavat kunnille korvauksia kerä yksestä. Jätelain mukaan kunta voi järjestää mainittujen jätteiden erilliskeräyksen asetuk sessa säädettyä vaatimusta laajemmin tai laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä myös tätä suppeammin enintään viiden vuoden määräajaksi. Myös julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä elinkeinotoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen erilliskeräys kiinteistöllä tulee pakolliseksi taajamissa sekä asema- tai 16 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 yleiskaavoitetuilla alueilla, kun toiminnassa syntyy viikoittain tietty kilomäärä biojätettä, pakkausjätteitä tai pienmetallijätettä. Kunnan on järjestettävä alueellisia vastaanottopaikkoja muille asumisessa syntyville jät teille, joita ei kerätä kiinteistöillä. Tällaisia jätteitä ovat muun muassa tekstiilijäte, puujäte, puutarha- ja puistojäte, suurikokoiset käytöstä poistetut esineet, pienimuotoisessa raken nus- ja purkutoiminnoissa syntyvä jäte sekä vaarallisen jätteet. Kuntien järjestävät myös maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanoton eriteltynä jätelajeittain. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto on osassa kunnista alkanut, mutta lain mukaan sen tulee alkaa viimeistään vuoden 2023 alusta. Tuottajat järjestävät vastuulleen kuuluville jätteille alueellisia keräyspaikkoja. Näitä ovat pakkausjäte, käytöstä poistetut paristot, akut ja ajoneuvon renkaat, keräyspaperi, sekä sähkö- ja elektroniikkaromu (SER). Keräyspaperia tuottaja kerää kerros- ja rivitaloalueilta kiinteistökohtaisesti. Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä erilliskeräys ainakin betoni-, tiili-, kiven näislaatta ja keramiikkajätteelle. Lisäksi erilliskeräys vaaditaan asfaltti-, bitumi ja katto huopa-, kipsijätteelle sekä kyllästämättömälle puu-, metalli-, lasi-, muovi-, paperi ja kar tonki-, mineraalivillaeristejätteelle, sekä maa- ja kiviainesjätteille. Suomen harvaan asutuilla alueilla erilliskeräyksen järjestäminen vaatii tyhjennysvälien, astiakokojen ja kuljetusreittien optimointia, jotta erilliskeräyksen ja kierrätyksen ympäristö vaikutukset säilyvät positiivisina. Eräiden muovituotteiden ympäristövaikutuk sen vähentämisestä annetun direktiiviin eli ns. SUP–direktiivin täytäntöönpano on käyn nissä ja tätä koskeva jätelain sekä merenkulun ympäristönsuojelulain muutos tulevat voi maan vuonna 2022. Jätelain tuottajavastuusääntelyn piiriin direktiivin mukaisesti sisälly tettäisiin uusina tuoteryhminä useita kertakäyttöisiä muovituotteita sekä muovia sisältä vät kalastusvälineet. Osalle kyseisten tuotteiden tuottajista säädetään erilliskeräystä edel lyttävä jätehuollon järjestämis- ja kustannusvastuu. Erilliskeräysverkostosta säädettäisiin tarkemmin lain nojalla annettavalla asetuksella. 3.2 Jätteiden käsittelytarpeista Vaikka kiertotalouteen siirtyminen tapahtuu suurelta osin tuotanto- ja kulutustapojen muutoksien kautta, tarvetta on myös uudelleenkäytön valmistelun sekä jätteiden käsit telyn investointeihin. Uudelleenkäytön infrastruktuurin rakentumista ja uudelleenkäyttö toimijoiden yhteistyötä tulee edistää. Erilliskeräyksen laajentaminen ja kehittäminen ovat olennaisia puhtaiden jakeiden saamiseksi uudelleenkäytön valmisteluun ja kierrätykseen. Jätteiden korkealaatuisen sekä turvallisen kierrättämisen lisäämiseksi tarvitaan uusien 17 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 innovatiivisten, teknis-taloudellisesti mahdollisten laitosratkaisujen käyttöönottoa. Toi saalta on turvattava asianmukainen loppukäsittelymahdollisuus sellaisille jätejakeille, joille ei kustannustehokkaita kierrätysratkaisuja vielä löydy tai jotka sisältävät vaarallisia aineita, eivätkä sovellu kiertoon. Jätteiden käsittelytarpeet vaihtelevat alueellisesti. Jätehuollon ratkaisut on toteutettava alueiden erityispiirteet sekä jo rakentunut infrastruktuuri huomioon ottaen. Tämä on eri tyisen tärkeää harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa, jotta kuljetus ja käsittely saadaan taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkeväksi. Esimerkiksi Lapissa on havaittu käsittelykapa siteettitarvetta biohajoaville jätevirroille ja Pohjois-Suomessa laajemminkin vaarallisille jät teille ja pilaantuneille maa- ja kiviaineksille. Uusien laitosten perustaminen harvaan asut tujen alueiden pienille jätemäärille ei välttämättä kuitenkaan ole taloudellisesti toteutta miskelpoista ja jätteitä joudutaan kuljettamaan melko pitkiäkin matkoja. Jätteiden uudelleenkäytön valmistelu ja esikäsittely Uudelleenkäytön valmistelun lisäkapasiteettitarve kasvaa lähivuosina kiertotalouden toi mintamallien lisääntyessä. Kapasiteettitarvetta on monissa tuoteryhmissä ja eri sektoreilla. Esimerkiksi jätteeksi päätyvien rakennusmateriaalien ja -tuotteiden, sähkö- ja elektroniik kalaitteiden, erilaisten pakkauksien tai tekstiilien uudelleenkäytön valmistelussa on tun nistettu paljon mahdollisuuksia. Rakentamisen jätteet • Tarve uudelleenkäyttökeskuksille • Syntypaikkalajittelua lisättävä • Tarve lajittelulaitoksille • Innovaatioiden tarve orgaanista ainesta sisältävien jakeiden käsittelyyn • Tarve haitallisia aineita sisältävien jakeiden tunnistamiseen ja käsittelyyn Esikäsittelykapasiteetin lisätarvetta on sellaisille jätteille, joista on vielä mahdollista saada kiertoon joitakin osia sekä jätteille, joita ei voi sijoittaa kaatopaikalle orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen rajoittamisen vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset rakentamisen jätteet tai yhdyskuntajätteiden kuivat materiaalit (esim. pahvi, muovi, metalli). Esikäsitte lyä ml. tunnistamista tarvitaan myös tietyille haitallisia aineita sisältäville jätteille laaduk kaamman ja turvallisemman kierrätyksen mahdollistamiseksi. Esikäsittelyn avulla voidaan 18 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 myös mahdollistaa jätteen kierrätys tavalla, joka tuottaa materiaalille aiempaa korkeam man taloudellisen arvon. Suomessa lajitellaan ja esikäsitellään laitosmaisesti rakentamisen, teollisuuden ja yhdys kuntien sekalaista jätettä. Kotitalouksien sekajätettä lajitellaan laitosmaisesti lähinnä Lahdessa. Lannoitevalmistelainsäädäntö ei salli sekajätteestä koneellisesti erotetun orgaa nisen aineksen käyttöä lannoitevalmisteiden raaka-aineena. Tämän vuoksi yhdyskuntajät teen kierrätystavoitteen saavuttamiseen on mekaanis-biologisista laitoksista vain vähän tukea. Myöskään EU:n kierrätysasteen laskentasääntöjen mukaan käsittelylaitoksessa erik seen lajiteltua biohajoavaa osaa ei lasketa kierrätykseen. Mekaanisella lajittelulla voidaan kuitenkin lisätä kuivien tai pestävien materiaalien esimerkiksi muovin kierrätystä ja saavut taa ympäristöhyötyjä. Biologinen käsittely Biokaasun tuotantoa on tarpeen lisätä merkittävästi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suurin osa tuotetusta biokaasusta käytettäisiin polttoaineena liikenteessä, erityisesti ras kaassa liikenteessä. Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan vajaa 0,9 TWh. Toimialan oman arvion mukaan ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää vuoteen 2030 yli sataa uutta biokaasulaitosta eri puolille Suomea. Biohajoavat jätteet • Tarve biojätteen kehittyneiden käsittelymenetelmien käyttöönottoon • Tarve käsittelylaitoksiin alueilla, joilla elintarviketeollisuutta ja maataloutta • Tarve käsittelykapasiteetin lisäämiselle yhdyskuntajätevesilietteille sekä aluekohtaisesti biojätteille Alueilla, joilla on runsaasti maataloutta ja elintarviketeollisuutta, on lisäkapasiteetin tar vetta biokaasulaitoksille. Erityisesti tarvitaan yhden tai useamman tilan yhteisiä biokaasu laitoksia käsittelemään lantaa ja muita biomassoja. Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi yhdyskuntien biojätteen käsittelytarve lisääntyy. Nykyiset mädätyslaitokset eivät vielä toimi täydellä kapasiteetillaan ja tarvetta on myös uusille käsittelylaitoksille. Suomeen on rakentunut 1990-luvulta lähtien kunnal listen kompostointilaitosten verkosto, joka alkaa osin olla elinkaarensa päässä. Vanhoja 19 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 kompostointilaitoksia on korvattu uusilla biokaasulaitoksilla ja kompostointi on jäämässä biokaasulaitoksen jälkikäsittelyksi. Joillain alueilla voi olla lisäkapasiteetin tarvetta myös yhdyskuntajätevesilietteiden käsitte lyyn. Markkinoiden toimintaa ja käsittelytekniikoita, esimerkiksi ravinteiden erottelua liet teestä, tulee kehittää edelleen, jotta nykyisten käsittelymenetelmien lisäksi löytyisi uusia jätelain etusijajärjestyksen kannalta energiahyödyntämistä parempia ratkaisuja. Energia- ja ilmastopolitiikka tähtää jäteperäisten biopolttoaineiden tuotannon lisäämi seen. Biopolttoaineiden tuotannon käytännön ratkaisuissa tuleekin ottaa huomioon sekä jäte- että ilmastopolitiikan tavoitteet. Muovin ja muiden materiaalien kierrätys Erilaisten muovijätteiden kierrätykseen tarvitaan lisäkapasiteettia ja uusia innovaatioita. Kansallinen muovitiekartta (ks. luku 4) etsii tähän keinoja. Yhdyskuntajätteiden erillis keräyksen laajentuessa myös kerätyt muovipakkausjätemäärät kasvavat. Muovin kierrätys laitosten kustannustehokkuutta ja kattavuutta tulee kehittää. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu • Tarve uudelleenkäytön ja kunnostustoiminnan lisäämiseen • Tarve bromattuja palonestoaineita sisältävän osien erottelemiseen • Tarve innovaatioille arvokkaiden ja harvinaisten aineiden talteenoton tehostamisessa Orgaanista ainesta sisältäville sekalaisille jätteille tulisi löytää teknis-taloudellisesti kannat tavia kierrätysmenetelmiä tai vähintään esikäsittelyä, jolla ne valmistellaan kierrätyskelpoi siksi. Monien, erityisesti sekalaisten ja likaisten, muovijätteiden kohdalla ratkaisuna näyt täisi olevan kemiallisen kierrätyksen menetelmät2. Tekstiilijätteiden erilliskeräys-, lajittelu ja kierrätysteknologioiden kehittämiseen tarvitaan lisäpanostusta tulevan erilliskeräysvel voitteen lisätessä kerätyn tekstiilijätteen määrää. 2 Kemialliset menetelmät katsotaan kierrätykseksi vain, kun lopputuotetta ei käytetä polttoaineena. 20 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyksen kehittäminen uusin innovatiivisin käsittelyme netelmin vaatisi lisäpanostusta. Kierrätysmenetelmiä tulee kehittää niin, että vaaralliset aineet eivät aiheuta haittaa kierrätykselle ja että kriittiset raaka-aineet saadaan nykyistä tehokkaammin talteen. Käynnissä oleva energiamurros aiheuttaa tulevaisuudessa uusia tarpeita myös jätehuol lolle. Esimerkiksi tuulimyllyjen komposiittimateriaalien ja aurinkopaneelien kierrättäminen edellyttää uutta teknologiaa, joiden kehittämiseen tarvitaan tukea. Komposiittimateriaalit yleistyvät muussakin toiminnassa. Komposiittimateriaalien tunnistaminen jätehuoltovai heessa ja kierrätysmenetelmien puute näille materiaaleille ovat tällä hetkellä ongelmana. Hyödyntäminen energiana Tiettyjen erityisalojen jätteiden kuten terveydenhuollon jätteiden, PVC-jätteiden ja auto paloittamoiden seulajätteen energiahyödyntämiseen saatetaan alueellisesti tarvita luvitet tua jätteenpolttokapasiteettia. Jätevoimaloiden ympäristöluvat eivät tällä hetkellä mah dollista kaikilta osin näiden jakeiden polttoa. Lisäksi kapasiteettia tarvitaan pysyviä orgaa nisia yhdisteitä (POP) sisältävien jätevirtojen tunnistamiseen ja käsittelyyn, koska näiden jätteiden kierrätys on kielletty. POP-jätteisiin kuuluvat mm. bromattuja palonestoaineita sisältävät rakennuseristeet sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden muovit. Suomen jätteenpolttolaitokset ovat melko uusia ja kapasiteettia on yhdyskuntajätteen polttoon riittävästi (kts. luku 3.2.). Yritysjätteiden osalta on vaikea arvioida polttotarvetta, koska osa yritysjätteestä osa on tällä hetkellä varastoitu ja viety ulkomaille käsiteltäväksi. Yritysjätteiden kierrätyksen kasvunäkymät tulisi selvittää. Uutta polttokapasiteettiä tulisi harkita vain erittäin tarkasti analysoiden tulevia kehityssuuntia (kierrätyksen, sääntelyn kehittyminen, puhtaiden materiaalikiertojen takaaminen). Yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisääntyessä poltettavan yhdyskuntajätteen laadun muuttuminen ja jätemäärän vähenty minen vaikuttavat myös mahdollisen kapasiteetin vapautumiseen rakentamisen ja teolli suuden jätteen poltolle. Kaatopaikat Kaatopaikkasijoittaminen on ratkaisevasti vähentynyt, vuonna 2016 voimaantulleiden kaatopaikkasijoituksen rajoitusten vuoksi. Kaatopaikoille sijoitetaan lähinnä mineraalisia materiaaleja ja kierrätyskelvotonta jätettä. Nykyinen kaatopaikkakapasiteetti tulee riit tämään pitkään. Orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus on aiheuttanut myös, että tiet tyjä jätteitä (esim. mineraali-, lasi-, sellu- ja kivivillaa) ei voi sijoittaa kaatopaikoille. Jätteen polttolaitokset eivät myöskään ota kyseisiä jätteitä vastaan, koska niillä ei ole polttoarvoa, poltto on hankalaa tai voimalaitoksen ympäristölupa ei salli polttamista. Tällaisten jättei den vähentämiseen ja käsittelyyn tulisi kehittää uusia menetelmiä. 21 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Kiertotalouden edistämisessä tarvitaan edelleen kaatopaikkakäsittelyn tarjoamaa turval lista loppusijoitusta sellaisille jätteille, jotka on välttämätöntä poistaa kierrosta ja joiden materiaali- sekä energiasisältö on jo hyödynnetty. Kaatopaikkasijoitusta tarvitaan varau tumisessa yhteiskunnan häiriötilanteissa (esim. tulipalot ja muut onnettomuustilanteet) syntyvien poikkeuksellisten jätevirtojen hallintaan. 3.3 Yhdyskuntajätteiden laitoskapasiteettitarve vuonna 2027 Yhdyskuntajätteen laitoskapasiteettitarpeesta on tehty kaksi eri jätemäärän kehityksen mukaista skenaariota, joissa on otettu huomioon tässä suunnitelmassa esitetyt kierrätys tavoitteet yhdyskuntajätteelle (57 %) ja biojätteelle (60 %) vuoteen 2027. Taulukko 1. Yhdyskuntajätteen käsittelymäärät vuonna 2015, 2019 sekä arviot käsittelytarpeista vuonna 2027 2015 Yhdys kunta­ jäte määrä ja käsittely, 1 000 tonnia 2019 Yhdys kunta­ jäte määrä ja käsittely, 1 000 tonnia 2027 jätemääräskenaariot Skenaario 1: BKT ennustetta mukaileva jätemäärän kehitys, 1 000 tonnia Skenaario 2: maltillinen jätemäärän kehitys, 1 000 tonnia Kokonaisjätemäärä / jätemääräarviot (1 000 t) 2 738 3 123 3 476 3 122 Kierrätys (sis. biojäte) 1 111 1 357 1 981 1 779 Mädätys 329* 185 809 728 Kompostointi 256 Lisäkapasiteetin tarve biologiselle käsittelylle - 368 287 Muu kierrätys (pl. biojäte) 782 916 1 172 1 051 Lisäkapasiteetin tarve muulle kierrätykselle - 256 135 Energiana hyödyntäminen 1 312 1 735 1 460 1 312 Kaatopaikkasijoitus 315 30 35 31 *Yhteinen määrä mädätykselle ja kompostoinnille 22 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Vuoden 2019 jätemäärätiedot ja käsittelymäärät perustuvat jätetilastoon. Vuoden 2027 jätemääräennusteet on tehty Jätemäärien ennakointi -hankkeen3 mukaisella IPAT-mallin nuksella. Skenaario 1 noudattaa nykykehitystä, jossa jätemäärät seurailevat BKT:n kehi tystä, kun taas Skenaario 2 pohjautuu maltilliseen jätemääräkehitykseen, jossa kiertota lous- ja jätepolitiikan toimenpiteiden ansiosta jätemäärän kehitys on kytkeytynyt irti BKT:n kasvusta. Kapasiteettiarvioiden taustalla on SYKEn laskelma4 yhdyskuntajätteen koostumuksesta, jonka mukaan kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä biojätettä on 32 %. Tämän on ole tettu pysyvän samana myös vuoden 2027 vaihtoehtoisissa skenaarioissa. Edelleen on ole tettu, että vuoden 2027 skenaarioissa kaikesta syntyvästä biojätteestä kierrätetään 60 %. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on oletettu olevan vuonna 2027 politiikkatavoitteiden mukaisesti 57 %. Rejektien vaikutusta ei tässä laskelmassa ole otettu huomioon, kuten ei myöskään mahdollista biojätteen synnyn ehkäisyn vaikutusta. Kaatopaikkasijoituksen osuus on 1 % kaikesta käsittelystä vuoden 2019 tilanteessa ja 2027 skenaarioissa. Biologisen käsittelyn lisätarvetta ei ole jaoteltu mädätykselle ja kompostoinnille. On ole tettavaa, että rakennettava uusi käsittely tulee olemaan mädätystä. Tässä laskelmassa on käytetty jätteen käsittelymäärätietoa kuvaamaan käsittelykapasiteettia. Todellisuudessa käsittelymäärät ovat laitosten maksimikapasiteettia pienemmät. Kierrätystavoitteet huomioiden lisäkapasiteetin tarve yhdyskuntajätteen biologiselle käsit telylle olisi noin 290 000–370 000 tonnia. Tämä vastaa 5–6 uutta Helsingin seudun ympä ristöpalveluiden biokaasulaitoksen kokoista laitosta koko Suomeen. Olemassa olevat bio kaasulaitokset eivät kuitenkaan toimi täydellä kapasiteetillaan ja siksi uusien käsittelylai tosten tarve saattaa olla vähäisempi. Muulle kierrätettävälle yhdyskuntajätteelle tarvi taan lisäkäsittelykapasiteettia 140 000–260 000 tonnia. Jätteen viennin vähentämiseksi ja jätehuollon omavaraisuusperiaatteen noudattamiseksi lisäkapasiteetintarvetta on erityi sesti muovin ja jonkin verran kuitupakkausten kierrätykseen. Määrällisesti pienten jakei den, kuten tekstiilin, kierrätyksen lisääminen on myös tarpeen lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi sekä kierrätysasteen nostamiseksi. Energiahyödyntämisen kapasiteettitarve yhdyskuntajätteelle on arvioiden mukaan 1 300 000–1 500 000 tonnia. Kaatopaikkasijoi tuksen tarve noin 30 000 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettaisiin tällöin yksi prosentti synty västä yhdyskuntajätteestä. 3 Salmenperä H., Moliis K., Nevala S-M. 2015. Jätemäärien ennakointi vuoteen 2030. Ympäristöministeriön raportteja 17/2015. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/155189 4 Salmenperä, H., Sahimaa, O., Koutonen H. 2018. Kierrätyksen keinot, taloudelliset vaikutukset sekä toteutettavuus. Ympäristöministeriön raportteja 17/2018. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160915 http://hdl.handle.net/10138/155189 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160915 23 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Arvio biologisen käsittelykapasiteetin tarpeesta (taulukko 1.) koskee vain yhdyskuntajät teen käsittelyä. Suomeen tarvitaan kuitenkin enemmän biologista käsittelykapasiteettia huolehtimaan eri toimialoilta tulevia biohajoavia jätevirtoja. Vuonna 2019 Suomessa oli 10 toiminnassa olevaa jätteenpolttolaitosta, joiden yhteenlaskettu polttokapasiteetti on ympäristölupien mukaan noin 1 595 000 tonnia jätettä vuodessa. Yhdyskuntajätteitä polt tavat tilanteen mukaan myös lukuisat rinnakkaispolttolaitokset. Lisäksi samana vuonna yhdyskuntajätettä vietiin ulkomaille käsiteltäväksi noin 60 000 tonnia5. Yhdyskuntien seka laisten jätteiden määrä vuonna 2019 oli 1 537 000 tonnia. Jätteenpolttolaitokset polttavat yhdyskuntajätteiden lisäksi arviolta noin 10–20 % yritysten ja teollisuuden energiajät teitä. Arvion mukaan kierrätyksen lisääntyessä nykyinen jätteenpolttokapasiteetti riittää Suomessa syntyvän yhdyskunnista kerätyn sekajätteen polttamiseen. 3.4 Käsittelylaitosten sijoittumisperusteet Kiertotalouteen tarvittavien tilojen ja jätteenkäsittelylaitosten alueellista sijoittumista ohjaa ensisijaisesti käsittelykapasiteetin tarve ja investointihalukkuus sekä läheisyysperi aate. Kiertotalous ja teolliset symbioosit kannustavat jätteenkäsittelytoimintojen keskittä miseen, jolloin voidaan saavuttaa toimijoiden välisiä synergiahyötyjä. Suomessa asutus ja teollinen toiminta ovat hajaantuneet maantieteellisesti laajasti, eikä käsittelylaitoksia kan nata perustaa vähäisten jätevirtojen syntypaikalle. Uusia käsittelylaitosinvestointeja harkit sevilla on oltava riittävä varmuus käsiteltävien jätteiden riittävyydestä alueella, olemassa olevan käsittelykapasiteetin määrästä (vrt. laitosluettelo) jätteiden helposta kuljetusmah dollisuudesta käsittelylaitokselle sekä käsittelylaitoksen tuotosten kysynnästä lähellä (esim. jätteenpolttolaitoksen sijoittuminen kaukolämpöverkon läheisyyteen paremman hyötysuhteen saamiseksi). Käsittelylaitosten sijoittumisen ohjaamisessa voidaan ottaa huomioon asukasmäärien lisäksi myös esimerkiksi matkailijamäärien aiheuttama merkittävä jätemäärän lisäys, paine jätehuoltopalvelujen järjestämiseksi sekä alueen elinkeinorakenne ja sen kehittymisen ennusteet. Jätteenkäsittelylaitosten sijoittamista ohjaa yleisellä tasolla kaavoitus. Ympäristöluvan varaisten laitosten sijoittumista voidaan myös ohjata ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä sekä lupaprosessissa. Kaavoituksessa tulisi varata riittävät alueet kiertotalou den tarpeita sekä jätehuollon käsittelypalveluita varten riittävän lähelle sivuvirtojen ja jät teen syntypaikkoja. Maakuntakaavan tai yleiskaavan alueilla varmistetaan, ettei toiminnan 5 Tämän kappaleen luvut ovat vertailtavuuden vuoksi vuodelta 2019, vaikka viennin ja tuonnin osalta saatavilla olisi myös tuoreempia lukuja. 24 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Uudet käsit telylaitokset tulisi ohjata paikoille, missä asutus ja muut häiriintyvät kohteet sijaitsevat mahdollisimman kaukana laitosalueesta. Kaavoituksen tärkeys ei koske pelkästään uusia jätteenkäsittelylaitoksia, vaan myös jo olemassa olevia laitoksia. Asutusta tai muuta häi riintyvää toimintaa ei kaavoiteta liian lähelle olemassa olevia jätteenkäsittelylaitoksia. Tällä vältetään mahdolliset ristiriidat asukkaiden ja laitosten ympäristövaikutusten kanssa sekä mahdolliset rajoitukset jätteenkäsittelylaitoksen toiminnassa. 3.5 Jätehuollon investointitarpeet ja taloudellisen ohjauksen tarve Jäteinfrastruktuurin investointivajeen voidaan arvioida olevan useita satoja miljoonia euroja, tästä osa on jakamistalouteen ja jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvää investointi vajetta. Uudenlaisien jakamistalouden ja jätteen synnyn ehkäisyn investointien kustannus ten arviointi on hankalaa, koska teknologioihin liittyvien investointien kustannukset muut tuvat suhdanteiden mukaan. Jakamistaloutta tukevat sekä jätteen synnyn ehkäisyä tukevien kokeiluiden ja infrastruk tuurin käyttökustannukset katetaan käyttömaksuilla sekä myyntituloilla ja osin kunnalli silla verovaroilla. Kierrätys- ja käsittelylaitosten käyttö- ja ylläpito katetaan myyntituloilla sekä jätteen käsittelystä perittävällä maksuilla. 25 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 4 Jätesuunnitelmaan kytkeytyvät strategiset ohjelmat Valtakunnallisen jätesuunnitelman 2016–2023 taustaraporttiin (https://julkaisut.valtioneu vosto.fi/handle/10024/79699) on koottu erilaisia strategioita ja ohjelmia, jotka sivuavat jätehuolto ja valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Tässä luvussa esitellään aiemmin esitelty jen lisäksi tuoreimpia jätesuunnitelmaan kytkeytyvät strategisia ohjelmia. VN Periaatepäätös Kiertotalouden strategisesta ohjelmasta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta 8.4.2021. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävi jänä. Periaatepäätöksessä linjataan keskeiset toimet, joita ministeriöt sitoutuvat toteutta maan vastuualueillaan vuosina 2021–2024. Kiertotalousohjelman visio on "Suomi 2035: Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta": y kestävät tuotteet ja palvelut ovat talouden valtavirtaa ja jakamistalous arkipäivää; y valintamme ovat tulevaisuuskestäviä ja vahvistavat reilua hyvinvointiyhteiskuntaa; y vähemmällä enemmän: luonnonvarojen käyttö on kestävää ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja turvallisesti; y kiertotalouden läpimurto on tehty innovaatioiden, digitaalisten ratkaisujen, fiksun sääntelyn sekä vastuullisten sijoittajien, yritysten ja kuluttajien avulla; y Kiertotalous-Suomi on vahva vaikuttaja maailmalla ja kestävien ratkaisujen tarjoaja kansainvälisillä markkinoilla. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79699 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79699 26 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Tätä linjaa vat ohjelman seuraavat askeleet ja tavoitteet: y Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnon varojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa.6 y Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. y Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa – Muovitiekartta Suomelle Kansallinen muovitiekartta valmistui vuonna 2018. Kansallinen muovitiekartta ennakoi EU:n 2018 julkaiseman muovistrategian toimia. Muovitiekarttaan on koottu keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Muovitiekartan toimeenpanoa vauhdittaa ja seuraa yhteistyöverkosto, jonka toimikausi ulottuu 31.5.2023 saakka. Tiekarttaa päivitetään parhaillaan. Muovitiekartassa tunnistetaan toimenpiteitä, joilla vähennetään muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, autetaan kuluttajia toimittamaan muovit jätehuollon piiriin, tehos tetaan muovien talteenottoa, kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, luodaan edellytyksiä kierto talouden innovaatioille sekä investoinneille ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista lisäämällä biopohjaisia ja biohajoavia ratkaisuja. Korjausrakentamisen tiekartta ja Apoli2020 Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2021 vuoteen 2030 ulottuvan korjausrakentamisen tiekartan ja toimeenpanosuunnitelman, jotka täsmentävät ja tukevat korjausrakentamisen strategian toteutusta. Tiekartta esittää panostuksia erityisesti asuinkiinteistöjen omistajille suunnattuun korjausrakentamisen viestintään ja neuvontaan sekä rakennusalan ammatti laisten koulutukseen ja osaamiseen. Rakentamisen alalle on valmistunut myös 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön luotsaama arkkitehtuuripoliittinen ohjelma (Apoli2020), jossa tarkasteltiin miten arkkitehtuuri voi vastata erilaisiin yhteiskunnan haasteisiin. Yksi tarkasteluun valittu näkökulma on kestävä kehitys ja elinkaariajattelu. 6 Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. https://muovitiekartta.fi/ https://muovitiekartta.fi/ https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/vuoteen-2030-ulottuva-tiekartta-korostaa-korjausrakentamisen-neuvontaa-ja-koulutusta https://minedu.fi/arkkitehtuuripoliittinen-ohjelma https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/vuoteen-2030-ulottuva-tiekartta-korostaa-korjausrakentamisen-neuvontaa-ja-koulutusta https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/vuoteen-2030-ulottuva-tiekartta-korostaa-korjausrakentamisen-neuvontaa-ja-koulutusta https://minedu.fi/arkkitehtuuripoliittinen-ohjelma 27 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Muut keskeiset ohjelmat Lisäksi valtakunnallisen jätesuunnitelman toimenpiteisiin on sisällytetty kahden kiertota louden edistämisen kannalta tärkeän strategisen ohjelman toimeenpano. Vuonna 2021 valmistuneen kansallisen ruokahävikkitiekartan tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa sekä Merenhoidon toimenpideohjelman 2022–2027 parantaa meriympäristöön tilaa. Lisäksi kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma on uudistunut. Uuden ohjel man aikajänne on 2021–2035. Yksi ohjelman viidestä teemasta on turvallinen kiertota lous ja kestävä kemia. https://www.luke.fi/ruokahavikkiseuranta/keihaankarjet/ C:\Users\03022486\Downloads\Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma vuosille 2022%E2%80%932027.pdf 28 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 5 Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2027 Jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on koottu tähän lukuun. Alkuun jäte- ja tuote tiedon oikeellisuus ja digitaalisuus (osa 1) on koottu tiedon parantamiseen liittyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat kaikkien jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seu rantaan ja toimenpiteiden toteuttamiseen. Jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti seu raavana on jätteen synnyn ehkäisyn yleiset toimenpiteet (osa 2). Lisäksi jokaisen luvun alussa on ensiksi jätteen synnyn ehkäisyn tavoite kyseisestä aiheesta sekä siihen liittyvät toimen piteet. Toimenpiteiden alla on esitetty kunkin toimenpiteet päävastuutaho lihavoi tuna ja sen jälkeen muut vastuulliset ja yhteistyötahot. Eri osioiden toimenpiteet voivat olla osin päällekkäisiä ja toisen osan toimenpide voi auttaa myös toisen osan tavoitteen täyttymisessä. 1 Jäte­ ja tuotetiedon oikeellisuus ja digitaalisuus Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 1.1 Kehitetään jäte­ ja tuotetietojärjestelmää tiedon hyödynnettävyyden, seurannan ja järjestelmän käytettävyyden parantamiseksi Kehitetään käyttäjäystävällinen järjestelmä, josta on saatavilla luotettavaa ja kattavaa jäte ja tuotetietoa jätehuollon seurantaan, EU-raportointiin sekä ohjauskeinojen tueksi. Hyö dynnetään digitaalisia ratkaisuja, kuten avoimia rajapintoja ja järjestelmien välisiä inte graatioita. Samalla parannetaan rekisteritietojen ajantasaisuutta ja raportoinnin ohjeis tusta tiedon laadun parantamiseksi. Tietojärjestelmää kehitettäessä otetaan huomioon tie don siirron rajapinnat rakennus- ja purkumateriaaliselvitykseen sekä siirtoasiakirjatietojen rekisteriin. Lisäksi ympäristöministeriö julkaisee Digi- ja väestötietoviraston Yhteentoimi vuusalustalla jäte- ja tuotetietojärjestelmän tietomallin, sanastot ja koodistot. Tämä auttaa eri toimijoita kehittämään omia järjestelmiään yhteentoimiviksi jäte- ja tuotetietojärjestel män kanssa sekä keskenään. Vastuutaho: YM, KEHA, SYKE, LUKE, Tilastokeskus, ELYt, AVIt, kunnat Aikataulu: 2021–2022 29 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 1.2 Otetaan käyttöön rekisteri siirtoasiakirjatiedoille Osana jäte- ja tuotetietojärjestelmää kehitetään ja otetaan käyttöön rekisteri eräiden jät teiden kuljetuksissa käytettävien siirtoasiakirjojen tiedoille. Rekisterin käyttöönotto paran taa jätteiden seurantaa ja jäljitettävyyttä erityisesti vaarallisen ja POP-jätteen osalta sekä tietopohjaa myös muista siirtoasiakirjavelvoitteen piiriin kuuluvista jätteistä, kuten raken nus- ja purkujätteistä. Lainsäädännöllä edistetään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöä ja rekisteriin toteutetaan rajapinta sähköistä tiedonsiirtoa varten. Viestitään ja neuvotaan yhdessä asianomaisten viranomaisten kesken uusista siirtoasiakirjavelvoitteista ja kiinni tetään huomiota niiden toteutumisen valvontaan. Varmistetaan, että kunnan jätehuolto viranomainen saa rekisteristä saostus- ja umpisäiliölietteen kiinteistöittäisen kuljetuksen seurantaa varten tarvittavat tiedot. Vastuutaho: YM, SYKE, ELYt, kunnat, yritykset Aikataulu: 2021–2022 1.3 Kehitetään Materiaalitoria ja lisätään sen käyttöä Materiaalitori (materiaalitori.fi) eli jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta otettiin käyttöön vuonna 2019. Sen avulla voi etsiä jätehuoltopalveluja ja tarvittaessa todentaa kunnan tois sijaisen jätehuoltopalvelun edellytyksenä olevan muun palvelutarjonnan puutteen. Kehi tetään Materiaalitoria ja tehdään viestintää niin, että Materiaalitori toimisi vilkkaana vaih danta-alustana myös uudelleenkäytettäville tuotteille, tuotannon sivuvirroille ja kierrätet täville materiaaleille. Teollisten symbioosien toiminnan (FISS) varmistaminen tukee mate riaalitorin käytön lisäämistä. Kytketään Materiaalitori muihin mahdollisiin kiertotalouden alustaratkaisuihin. Vastuutaho: YM, TEM, Motiva, KKV Aikataulu: 2021–2024 1.4 Toteutetaan jäte­ ja tuotetietopalvelu Osana jäte- ja tuotetietojärjestelmää kehitetään ja otetaan käyttöön kaikille avoin jäte- ja tuotetietopalvelu, johon rakennetaan ensin jätehuoltorekisterin ja tuottajarekisterin tie topalvelut. Jätehuoltorekisterin tietopalvelusta muun muassa jätteen kuljetus- ja välitys palveluja tarvitsevat yritykset, kuntien jätelaitokset ja kiinteistönhaltijat voisivat tarkistaa, onko jokin jätteen kuljettaja tai välittäjä jätehuoltorekisterissä. Tietopalvelusta selviäisi myös jätteen kuljettajan tai välittäjän toiminta-alue sekä kuljetettavat tai välitettävät jät teet. Tuottajarekisterin tietopalvelusta taas voisi katsoa toimijan tuottajavastuuta koskevat rekisteröinnit ja tuottajayhteisöjen jäsenyydet sekä tuottajavastuuvelvoitteiden hoitami sen tuottajavastuualoittain. Tietopalvelu tehostaisi vapaamatkustajavalvontaa ja sen avulla esimerkiksi kuluttajien, jakelijoiden ja viranomaisten olisi mahdollista tarkistaa, onko 30 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 jonkin tuotteen tuottajavastuuvelvoitteet hoidettu asianmukaisesti. Tietopalvelut hyödyn tävät jätehuoltorekisterin ja tuottajarekisterin tietoja ja ELYt huolehtivat niissä olevien tie tojen ajantasaisuudesta. Jäte- ja tuotetietopalveluun koostetaan myös muuta jäte- ja tuo tetietoa avoimesti hyödynnettäväksi ja luodaan sinne portaali jätteisiin ja tuotteiseen liit tyviin asiointeihin. Vastuutaho: YM, KEHA, SYKE, Kaakkois-Suomen ELY, Pirkanmaan ELY, tuottajayhteisöt Aikataulu: 2022–2025 1.5 Kehitetään valtakunnallinen ominaisjätemäärien vertailupalvelu Kehitetään jäte- ja tuotetietoalustalle hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnalle suunnattu tietojärjestelmä, johon toimijat voivat syöttää ominaisjätemäärätietojaan. Tietojärjestel män käyttäminen olisi vapaaehtoista, mutta se tarjoaisi käyttäjille arvokasta vertailutietoa keskimääräisistä jätekertymistä toimialoittain. Toimialakohtaista jätetietoa tarvitaan valta kunnallisen yhdyskuntajätteen koostumustiedon muodostamisessa sekä kierrätyspoten tiaalin arvioimisessa. Vastuutaho: YM, SYKE, Tilastokeskus Aikataulu: 2023–2025 1.6 Edistetään yhdyskuntajätteen koostumustutkimusten tekemistä kaikilla sektoreilla Yhdyskuntajätteen koostumuksen tunteminen edellyttää tarkempaa ja eriteltyä tietoa sekä kotitalouksien ja hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätemäärästä (kts. toimenpide 1.5) että sekalaisten jätteiden koostumuksesta. Laaditaan ohjeistus hal linto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan koostumustutkimusten tekoon. Koostumustutkimus ten avulla kerättäville tiedoille rakennetaan jäte- ja tuotetietopalveluun koostumustieto pankki. Koostumusselvitysten tekemiseksi tarvitaan kannustusta ja kokeilutoimintaa erityi sesti hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnalle. Selvitetään, voidaanko koostumusselvitys ten pilotointiin ja tekemiseen kannustaa osana vapaaehtoista sopimusta. Vastuutaho: YM, SYKE, Luke, toimialajärjestöt, yritykset, kunnat Aikataulu: 2022– 2025 1.7 Määritetään kosteus­ ja epäpuhtauskertoimet sekalaiselle yhdyskuntajätteelle Määritetään sekalaiselle yhdyskuntajätteelle sekä erilliskerätyille pakkausjätteille kosteus ja epäpuhtauskertoimet, joita voidaan hyödyntää koostumustutkimuksissa ja EU-rapor toinnissa. Määritetään myös kertoimien päivitystarve sekalaisen yhdyskuntajätteen koos tumuksen muuttuessa syntypaikka lajittelun lisääntyessä. Kertoimien avulla saadaan 31 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 luotettavampi ja tarkempi kokonaiskuva sekalaisen yhdyskuntajätteen koostumuksesta. Kertoimien kehittelyssä otetaan mallia muiden maiden vastaavien kertoimien määritte lystä. Tarkemman koostumustiedon avulla pystytään paremmin kohdistamaan jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen lisäämisen ohjauskeinoja ja toimenpiteitä. Vastuutaho: YM, SYKE, tutkimuslaitokset, Tilastokeskus, Rinki, Tuottajayhteisöt, KIVO, YTP Aikataulu: 2023 – 1.8 Vahvistetaan yhdyskuntajätteen erilliskeräysvelvoitteiden ja jäteraportoinnin valvontaa Jätelain uudet yhdyskuntajätteen erilliskeräystä koskevat velvoitteet sekä toiminnanhar joittajien kirjanpito- ja raportointivelvoitteet lisäävät ELYjen ja kuntien valvonta- ja neu vontatehtäviä. Pohjois-Pohjanmaan ELYlle on osoitettu jätelain yhdyskuntajätteen erillis keräystä ja toiminnanharjoittajien kirjanpitoa ja raportointia koskevien velvoitteiden toi meenpanoa tukeva tehtävä. Tehtävään kuuluu mm. raportoinnin ja tietojärjestelmien käy tön ohjeistuksen ja neuvonnan kehittäminen sekä raportointikäytäntöjen yhtenäistämi nen, tehokkaiden valvontakäytäntöjen luominen, toiminnanharjoittajille suunnatun vies tinnän suunnittelu ja toteuttaminen sekä toimintamallin kehittäminen kuntien järjestä män yhdyskuntajätteen erilliskeräyksen valvontaan. Vastuutaho: YM, Pohjois-Pohjanmaan ELY, ELYt, kunnat Aikataulu: 2022 – 1.9 Otetaan käyttöön uusi kansallinen jäteluokitus Jätteiden luokittelemisessa ja nimeämisessä käytössä oleva jäteasetuksen mukainen jäte luettelo on osin vanhentunut eikä vastaa nykyisiin ja tuleviin luokittelutarpeisiin. Lisäksi luettelo on toimialakohtainen ja koettu vaikeaksi käyttää. Luettelo perustuu EU:n lainsää däntöön ja jatkossakin jätetietoja on raportoitava komissiolle jäteluettelon mukaisin jäte nimikkein. Kehitetään kuitenkin jätteiden luokittelua kansallisesti niin, että nimikkeet oli sivat mahdollisuuksien mukaan nykyistä materiaalipohjaisemmat, selkeämmät ja muutet tavissa jäteluettelon mukaisiksi EU-raportointia varten. Luokittelun kehittämistä tehdään yhdessä alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa mahdollisimman toimivan ja käyttökel poisen luokittelun luomiseksi. Vastuutaho: YM, SYKE, Tilastokeskus, ELYt, AVIt, kunnat, yritykset, KIVO, YTP Aikataulu: 2024–2026 32 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 1.10 Toteutetaan kokeiluhankkeita alueellisen ja aiempaa tarkemman jätetiedon keräämiseksi Jotta kierrätystä voidaan edistää alueellisesti, tarvitaan kuntakohtaista jätetietoa. Yhdys kuntajätteen kierrätyksen edistäminen edellyttää myös jätehuollon vastuunjaon mukai sesti jaoteltua tietoa yhdyskuntajätteestä. Lisäksi kuntien jätehuoltoviranomaiset tarvit sevat tietoa eri lähteistä syntyvien saostus- ja umpisäiliölietteiden jätehuollon toteutu misesta. Toteutetaan alueellisia kokeiluhankkeita, joissa kerätään kuntakohtaista jätetie toa sekä tietoa yhdyskuntajätteestä sekä saostus- ja umpisäiliölietteestä jaoteltuna asumi sessa, kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä muussa toiminnassa syntyviin jätteisiin. Vastuutahot: YM, SYKE, YTP, KIVO, Kuntaliitto, ELYt, kunnat, yritykset Aikataulu: 2023– Ehdotuksia muille toimijoille: 1.11 Jätealan toimijat siirtyvät sähköiseen kirjanpitoon Suomen sisäisissä jätekuljetuksissa siirtoasiakirjat tulee vuoden 2022 alusta alkaen tehdä ensisijaisesti sähköisesti. Jatkossa toimijat voivat hyödyntää aiempaa enemmän jäte- ja tuotetietojärjestelmän sähköisiä tiedonsiirtorajapintoja tietojen toimittamisessa viranomaisille. Ympäristöministeriö kannustaa kuntien ja ELYjen viranomaisia digitaalisten järjestelmien käyttöön ja sähköiseen tiedonkeruuseen ja –siirtoon. Ympäristönsuojelulain mukaan kun nan on talletettava ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tietyt jätetiedot. Vastuutaho: Jätealan toimijat, kunnat 2 Jätteen synnyn ehkäisy – yleiset toimenpiteet Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 2.1 Otetaan käyttöön vapaaehtoisia sopimuksia valtion, kuntien ja eri toimialojen kesken Valmistellaan green deal -sopimuksia, joilla etsitään ratkaisuja esimerkiksi jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja kierrätyksen edistämiseksi. Kiertotalousohjelman kirjauksen mukaisesti valmistellaan kansallinen vapaaehtoinen sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta muun muassa uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämiseksi. Toimeenpannaan olemassa olevia green deal -sopimuksia. Vastuutaho: YM, toimialajärjestöt, Kuntaliitto, yritykset, kunnat Aikataulu: 2021 33 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 2.2 Varmistetaan materiaalikatselmusten rahoitus ja laajentaminen uusille toimialoille Materiaalikatselmus https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalikatsel mukset on työkalu yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan. Mate riaalikatselmuksiin voi tällä hetkellä hakea rahoitusta Business Finlandilta. Rahoitus kattaa 50 % kustannuksista, joita tulee Motivan materiaalikatselmuskoulutuksen käyneen katsel musasiantuntijanpalkkiosta ja muista kustannuksista. Motiva ja Business Finland kehittävät mallia ja markkinoinnilla sekä katselmusten ulottamisella uusille toimialoille lisätään katsel mustoiminnan vaikuttavuutta. Toiminnan kehittämiselle sekä katselmoijien koulutukselle ja tuelle on varmistettava rahoitus myös jatkossa. ELYjen elinkeino- vastuualueilla on ollut aiem min tarjolla PK-yrityksille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä EcoStart, mutta se ei ole enää käytössä. Tuettu vastaava järjestelmä tulisi ottaa uudelleen ELYjen palveluihin. Vastuutaho: TEM, Business Finland, YM, Motiva, ELYt (elinkeinot-vastuualue) Aikataulu: 2021– 2.3 Julkinen hallinto sitoutuu vähentämään jätteen määrää ja haitallisuutta omassa toiminnassaan Julkisen hallinnon tulee toimia esimerkkinä yksityisille toimijoille ja eri toimialoille. Tavoitteita jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi voisi asettaa esimerkiksi tilo jen yhteiskäytöstä, toiminnan ja tilaisuuksien jätteettömyydestä, tavaroiden uudelleen käytöstä. Julkisen hallinnon tavoitteiden ja toimien määrittämisen voi tehdä esimerkiksi kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella (https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050) tai osana ympäristöjärjestelmiä. Vastuutaho: Valtioneuvosto, maakunnat, kunnat, valtion virastot ja tutkimuslaitokset sekä muu julkishallinto Aikataulu: 2021– 2.4 Julkiset organisaatiot hankkivat ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja ratkaisuja Laki julkisista hankinnoista lisää mahdollisuuksia hyödyntää ympäristö- ja sosiaalisia näkö kohtia hankinnoissa. Keino eli kestävien innovatiivisten hankintojen osaamisverkosto (www.hankintakeino.fi) auttaa julkista hankkijaa kestävien hankintojen teossa. Tuoteryh mäkohtaisten kriteereitä kehitetään KEINO osaamiskeskuksen, hankintayksiköiden ja yri tysten yhteistyössä. Kannustetaan julkisia hankintayksiköitä toimeenpanemaan Hankinta Suomi -strategia sekä ekologisesti kestävien hankintojen tavoitteet ja toimenpiteet. Vastuutaho: TEM, KEINO, julkisista hankinnoista vastaavat, valtioneuvosto, maakunnat, kunnat, valtion virastot ja tutkimuslaitokset sekä muu julkishallinto Aikataulu: 2021– https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalikatselmukset https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus/materiaalikatselmukset https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050 http://www.hankintakeino.fi 34 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 2.5 Tuetaan Kestävä koulu – Hållbar skola ­ohjelman käynnistämistä ja levittämistä Kestävä koulu on ympäristökasvatus- ja opetusalan järjestöjen esitys valtakunnalliseksi ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen ohjelmaksi. Kestävä koulu -ohjelmassa varhaiskasva tuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppijat saavat valmiuksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Ohjelma edistää kiertotalouden perusteiden ymmärtämistä ja soveltamiskykyä. Kiertotalous vaatii asennemuutosta ja se tulisikin saada mukaan kai ken tasoiseen opetukseen. Vastuutaho: OKM, OPH, Kuntaliitto, kunnat, OAJ ja muut opettajaliitot, ympäristökasvatus alan järjestöt ja toimijat Aikataulu: 2022– 2.6 Parannetaan Suomi.fi ­palvelun informaatiota yrityksille suunnatun jätteen synnyn ehkäisyn, erilliskeräyksen sekä jätehuollon neuvonnassa Kierrätystavoitteiden sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan neuvontaa erityisesti pk-yrityksille sekä tahoille, jotka eivät kuulu ympäristölupavalvonnan piiriin. ELYillä on jätelain mukainen yleisvelvoite tällaisen tiedon jakamisesta, mutta käytännössä neuvonta jää resurssien puutteessa vähäiseksi. Jätelainsäädännön muuttuessa Suomi.fi -palvelun tietosisältöä päivitetään ja parannetaan vastaamaan erityisesti pk-yritysten tarpeita. Lisätään yrittäjien tietoisuutta palvelusta. Vastuutaho: DVV, YM, ELYt, EK, Suomen yrittäjät Aikataulu: 2021– 2.7 Tehostetaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamista ympäristöluvissa AVIen ja ELYjen yhteistyönä on tehty muutoksia eLupa-järjestelmään materiaalitehokkuu den huomioimiseksi lupahakemuksissa. Lisäksi yrityksille on tehty materiaalitehokkuus opas, jota valvojatkin voivat käyttää työnsä apuna. Järjestetään koulutusta aiheesta koulu tusta lupa- ja valvontaviranomaisille. Seurataan valvonnan avulla materiaalitehokkuuden edistymistä yrityksissä. Vastuutaho: YM, AVIt, ELYt, yritykset, kunnat Aikataulu: 2021–2023 2.8 Selvitetään kiertotalouden asettamat vaatimukset kaavoituksessa ja laaditaan ohjeistus kaavoittajille Kiertotalouden ja jätehuollon aluetarpeet on tärkeää ottaa huomioon kaavoituksessa, jotta uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu hyödyntäminen on mahdollista riittävän lähellä 35 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 materiaalin synty- ja käyttöpaikkoja. Asukkaille tarkoitettuja alueellisia uudelleenkäyttö ja kierrätyspisteitä varten tulisi taajamiin varata riittävät alueet. Maankäyttö- ja rakennus lain (uusi nimi: kaavoitus- ja rakentamislaki) kokonaisuudistuksella on tarkoitus parantaa kierto talouden alueidenkäytöllisiä edellytyksiä kytkemällä kiertotalous kaavojen laadul lisiin vaatimuksiin. Uudistuksen toimeenpanon yhteydessä tuotetaan ohjeistusta kierto talouden sisällöstä ja käsittelystä kaavoituksessa. Vastuutaho: YM, maakunnat, kunnat, rakennuttajat Aikataulu: 2025– 2.9 Arvioidaan jäteveron muutostarpeet ja vähennetään jätteiden energiahyödyntämisen päästöjä Jäteveroa maksetaan tällä hetkellä osasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä, ja sillä pyritään vähentämään jätteiden sijoittamista kaatopaikalle ja lisäämään jätteiden hyödyn tämistä. Jäteveroa on korotettu viimeksi vuonna 2016. Korotuksella on ollut kiertotaloutta edistävä vaikutus. Jäteveron korotustarve ja sen soveltamisalan laajennusta arvioidaan jät teen synnyn ehkäisemiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Jätteenpolton päästöjä pyritään vähentämään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisesti 0,1 Mt CO2 ekv. vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentämiseksi ja polttoon nykyisellään päätyvän jätteen määrän vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi selvitetään mahdollisuus val mistella vapaaehtoinen sopimus, jossa jätteenpolttolaitosten lisäksi huomioidaan jätteen polttoon liittyvä jätearvoketju. Jätteenpolttoveron tarve arvioidaan tarvittaessa erikseen. Vastuutaho: YM, VM, TEM, jätearvoketjun toimialajärjestöt ja toimijat Aikataulu: 2021 2.10 Vähennetään muovijätteen määrää muovitiekartan mukaisesti ja taataan tarvittaville hankkeille rahoitus EUn kiertotalouden toimintasuunnitelma ohjaa jäsenmaita ottamaan käyttöön toimia muovien kestävään käyttöön ja roskaantumisen vähentämiseen. Suomen muovitiekartta on hyväksytty 2019 ja sen kautta on rahoitettu toimenpiteitä ja hankkeita mm. muovin käytön vähentämiseksi, korvaamiseksi sekä kierrätyksen lisäämiseksi. Nykyisen muovitie kartan päivitys on käynnissä. Muovijätteen vähentämistä ja muovin kestävää käyttöä edis täville hankkeille tulisi järjestää jatkossakin rahoitusta. Vastuutaho: YM, TEM, Business Finland Aikataulu: 2021– 36 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 2.11 Toteutetaan merenhoidon toimenpideohjelman toimia Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma vuosiksi 2022–2027 on hyväksytty. Toimenpideohjelmassa on esitetty 11toimenpidettä meren roskaantumisen ehkäisemi seksi. Toimenpiteitä esitetään mm. hylättyjen lasikuituveneiden jätehuollon vauhdittami seksi, virkistykseen yleisesti käytettävien ranta-alueiden roskaantumisen vähentämiseksi valistuksella ja asianmukaisilla jäteastioilla, venesatamien ja veneilyn jäte- ja jätevesihuol lon kehittämiseksi, tekonurmien, tieliikenteen sekä maataloudesta aiheutuvan muovikuor mituksen vähentämiseksi. Vastuutaho: YM, kunnat, kuntaliitto, kansalaisjärjestöt Aikataulu: 2021 2.12 Tehdään selvitys kaivannaisteollisuuden maa­ ja kiviainesjätteiden jätteen synnyn ehkäisystä sekä kehitetään ja tuetaan kaivannaisjätteiden kiertotaloutta edistäviä toimia Tehdään selvitys (tarvittaessa kaivoskohtainen) siitä, miten erilaisilla toimintatavoilla voi taisiin vähentää kaivostoiminnassa syntyvän jätteen määrää ja tehostaa kaivannaisjättei den sisältämien arvomateriaalien hyödyntämistä. Kaivannaisteollisuuden jätevirrat ovat valtavat ja niiden hyödyntäminen vähäistä, niin metalli- kuin teollisuusmineraalikaivostoi minnassa. Kaivannaisjätteiden syntyä voisi vähentää mm. säästävämmillä kaivuumenetel millä. Työ ja elinkeinoministeriön selvityksessä sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntä mismahdollisuuksista (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163303/ TEM 2021 48.pdf?sequence=1&isAllowed=y) on paneuduttu kaivannaisjätteen hyödyn tämiseen. Lisäksi tämän tarvittaisiin toimenpiteitä kaivannaisjätteen vähentämiseksi. Kehitetään kaivannaisjätteiden kiertotaloutta edistäviä toimia ja tuetaan tähän liittyviä kokeiluhankkeita. Vastuutahot: TEM, YM, kaivospainotteiset ELYt Aikataulu: 2023 2.13 Suomen edustustot ja lähetystöt vähentävät toiminnassaan jätteen määrää ja toimivat kiertotalouden esimerkkeinä Lopetetaan edustustoissa ja lähetystöissä muovisten kertakäyttöastioiden käyttö ja siir rytään kestävämpiin ratkaisuihin. Lisäksi edustustot ja lähetystöt välittävät tietoa kierto talouden ratkaisuista. Suomen jätehuolto- ja kiertotalousyritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä maailmalla. Vastuutaho: UM, TEM, YM Aikataulu: 2021 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163303/TEM 2021 48.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163303/TEM 2021 48.pdf?sequence=1&isAllowed=y 37 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 2.14 Kehitetään Ei enää jätettä ­menettelyjä Parannetaan kierrätysraaka-ainemarkkinoita mm. kehittämällä käytäntöjä siitä, miten jät teeksi luokiteltu materiaali lakkaa olemasta jäte (EEJ, Ei enää jätettä). Tuotteistamista kos keva työryhmä seuraa tapauskohtaista EEJ- ja sivutuotepäätöksentekoa ja kehittää menet telyjä sekä ehdottaa tarvittavat lainsäädäntömuutokset menettelyn sujuvoittamiseksi. Osallistutaan myös aktiivisesti EU:n yhteisten EEJ-kriteerien määrittelyyn ja harmonisoitu jen asetusten valmisteluun. Laaditaan kansallisia EEJ-asetuksia. Vastuutaho: YM, TEM, MMM, AVIt, ELYt, kunnat/Kuntaliitto, keskeiset sidosryhmät Aikataulu: 2021–2024 2.15 Jatketaan ja kehitetään nykyisten ja uusien yhteistyöverkostojen toimintaa Jätealan yhteistyöryhmä toimii jätealan tiedon levittäjänä ja keskustelualustana. ELYjen, AVIen, SYKEn ja ympäristöministeriön välistä tiivistä keskustelua ylläpidetään. Kukin ELY perustaa jätealan yhteistyöverkoston, joka tarjoaa mahdollisuuden alueelliseen jätehuol lon yhteistyöhön ja kiertotalouden edistämiseen. Pirkanmaan ELY asettaa yhteistyössä tuottajien ja keskeisten toimijoiden kanssa yhden tai useamman yhteistyöryhmän tuotta javastuuta koskevaa säännöllistä tiedonvaihtoa varten. Kehitetään erilaisia verkostoja yhä vuorovaikutteisemmiksi ja kiertotalouden edistämiseen suuntaaviksi. Vastuutaho: YM, SYKE, ELYt, AVIt, kunnat, tuottajayhteisöt Aikataulu: 2021 3 Yhdyskuntajätteet 3a Tavoite: Yhdyskuntajätemäärän kasvu hidastuu suhteessa bruttokansantuotteeseen ja saavutetaan suhteellinen irtikytkentä Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 3.1 Selvitetään ja otetaan käyttöön tuotteiden käyttöiän pidentämistä vauhdittavaa taloudellista ohjausta Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan kestävän kehityksen verouudistus. Lisäksi kiertotalouden strategisessa ohjelmassa vero-ohjaus ja verotukseen painopisteen siirto on nostettu esiin yhtenä kiertotaloutta edistävänä politiikkatoimena. Toistaiseksi Suomessa on sovellettu taloudellista ohjausta suhteellisen vähän kiertotalouden vauhdit tamiseen, eikä korjaustoimintaan tai muutoin tuotteiden käyttöiän pidentämiseen kohdis tuvia taloudellisia ohjauskeinoja ole käytössä lainkaan. Osana verouudistusta tulee selvit tää erilaisia taloudellisia ohjauskeinoja jätteen määrän vähentämiseksi, uudelleenkäytön 38 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 sekä korjaus- ja huoltopalvelujen lisäämiseksi. Taloudellisella ohjauksella voidaan vauhdit taa myös tuotteiden yhteiskäyttöä ja jakamista tukevia palveluja. Vastuutaho: VM, YM Aikataulu: 2022 3.2 Toimeenpannaan EU:n kestävien tuotteiden aloite EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman Kestävien tuotteiden aloite julkaistaneen maa liskuussa 2022. Sen tavoitteena on parantaa tuotteiden kestävyyttä, korjattavuutta, kierrä tettävyyttä ja varaosien saatavuutta sekä vähentää ja korvata haitallisia aineita vähemmän haitallisilla. Keskeisenä välineenä on ekosuunnitteludirektiiviä laajentaminen. Lisäksi digi taalisen tuotepassin avulla parannetaan keskeisen tuote- ja materiaalitiedon välittämistä kuluttajille ja muille toimijoille. Vastuutaho: YM, TEM Aikataulu: 2022 3.3 Toimeenpannaan EU:n tekstiilistrategia Osana EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaa komission julkaisee strategian kestä viä tekstiilejä varten maaliskuussa 2022. Sen tavoitteena on edistää tekstiilien koko arvo ketjun kestävyyttä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja. Strategian avulla on tarkoi tus puuttua ylikulutukseen, edistää kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä tekstiilituotteita ja siten pidentää tuotteiden käyttöikää ja ennaltaehkäistä tekstiilijätettä. Vastuutaho: YM, TEM Aikataulu: 2022 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön 3.4 Tuodaan korjauspalvelut näkyväksi osaksi kaupallisia toimintoja Kauppakeskukset, seurakunnat sekä kunnat voisivat tarjota tilojaan ja välineitään edulli sesti korjaajien käyttöön. Näin saataisiin erilaiset korjauspalvelut näkyvästi lähelle asiak kaita. Samalla muodostuisi keskitettyjä korjauspalvelukeskuksia. Myös vertaiskorjauspalve luja esimerkiksi polkupyörille, vaatteille tai huonekaluille voitaisiin toteuttaa näissä tiloissa. Vastaavaa toimintaa on tarjolla, esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Uudella EAKR-rahoituskaudella mahdollisuudet rahoituksen saantiin kautta ovat paremmat kuin aiemmin. Vastuutaho: kauppakeskukset, kunnat, seurakunnat, järjestöt 39 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 3.5 Kehitetään erilaisille toimijaverkostoille, yhteisöille sekä julkisille yksiköille soveltuvia yhteiskäyttömalleja, mahdollisesti myös kaupallisia sovelluksia ja palvelukonsepteja Uudella EAKR-rahoituskaudella mahdollisuudet rahoituksen saantiin kiertotaloutta edistä viin yhteisöpalveluihin ovat paremmat kuin aiemmin. Vastuutaho: Yritykset, yhdistykset, kunnat 3b Tavoite: Yhdyskuntajätteestä kierrätetään 57 % Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 3.6 Seurannan perusteella tehdään toimia kierrätysasteen nostamiseksi Jätelain uusien säännösten vaikutuksia erilliskeräykseen, kierrätysasteeseen ja jätteen syn nyn ehkäisyyn seurataan arviointihankkein lain voimaantulon jälkeen. Jätedirektiivien edellyttämien vuosittaisten raportointien avulla tarkastellaan kierrätystavoitteiden saa vuttamista. Seurannan perusteella toteutetaan uusia toimia ja ohjauskeinoja kierrätyksen edistämiseksi yhteistyössä ympäristöhallinnon ja jätehuoltotoimijoiden kanssa. Mahdolli sia toimia voisivat olla esimerkiksi sitovien erilliskeräysvelvoitteiden laajentaminen alueel lisesti tai uusiin jätelajeihin, lajittelulaitosratkaisujen edistäminen tai muun kuin muovi pakkausjätteen erilliskeräyksen laajentaminen. Vastuutaho: YM, SYKE, KIVO, YTP, Kuntaliitto ja jätealan toimijat Aikataulu: 2023 3.7 Tehdään valtakunnallinen jäteneuvontasuunnitelma jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja lajittelutehokkuuden nostamiseksi Tehdään valtakunnallinen jäteneuvontasuunnitelma, jossa selvitetään muiden maiden hyvät käytännöt sekä mietitään parhaat keinot neuvonnan edistämiseksi yhdessä eri toi mijoiden kanssa. JäTEKIVA ja Keikka -hankkeissa saatujen tulosten mukaisesti ilman lajitte lutehokkuuden huomattavaa nousua Suomi ei voi saavuttaa jätedirektiivin mukaisia kier rätysasteita. Jätetietoisuuden lisäys ja lajittelun arkipäiväistäminen ovat tärkeimpiä keinoja lajittelutehokkuuden nostoon. Neuvontapanostusta tulisi huomattavasti lisätä nykyisestä, koska nykyisillä neuvontaresursseilla lajittelutehokkuus on pysynyt samalla tasolla jo pit kään ja yhdyskuntajätemäärät vain lisääntyvät. Vastuutaho: YM, OKM, ELYt, Kuntaliitto, KIVO, YTP, kunnalliset jätelaitokset, pakkaustuottajayhteisöt, yksityiset jätealan toimijat, toimialaliitot, tutkimuslaitokset Aikataulu: 2023 40 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 3.8 Poistetaan esteitä alueellisten kierrätystavoitteiden asettamisen tieltä Jäte- ja tuotetietojärjestelmän kehittyessä ja alueellisten tietojen parantuessa selvitetään alu eellisten jätteen synnyn ehkäisy- ja kierrätystavoitteiden asettamismahdollisuutta. CIRCWAS TE-hankkeessa on selvitetty alueellisia asumisessa syntyvän jätteen kierrätysasteita mutta sel västi edelleen alueellisen tiedon saatavuudessa on eroja. Tietojärjestelmien kehityksen myötä alueellisen tiedon laadun ja saatavuuden pitäisi parantua ja tällöin tavoitteiden asettaminen ja kohdistaminen eri alueillevoisi olla mahdollista. Tiedon saatavuudessa ja laadussaon ollut ongelmia erityisesti niillä alueilla, jossa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Vastuutaho: YM, ELYt, SYKE, KIVO, YTP Aikataulu: 2024 3.9 Tarkennetaan jätekuljettajan velvollisuutta jätetietojen antamisesta asiakkailleen Kunnallisten jätelaitosten ja jäteyritysten tulisi antaa yksilöityä tietoa jätehuollon asiakkail leen tuotetusta jätemäärästä, joko arvioituna tilavuuden ja painon mukaan tai mitattuna. Tällöin asiakas voi seurata jätteentuottoaan, vastaavasti kuin esimerkiksi energiapuolella nykyisin voidaan seurata energiankulutusta. Asiakkaille toimitettava vähimmäistieto kos kisi jätemäärää ja -lajia. Selvitetään mahdollisuutta säätää nykyistä tarkemmin vähimmäis tiedon antamisesta. Vastuutaho: YM, jätekuljetusyritykset, kunnat, kunnalliset jätelaitokset Aikataulu: 2023 3.10 Kehitetään jätekuljetusten hankintakäytäntöjä Jätelain uudistuksessa tarkennetaan kuntien jätteenkuljetushankintojen kilpailutusta. Hankitta vat kuljetuspalvelut tulisi määritellä ja ajoittaa ottaen huomioon kaiken kokoisten yritysten mahdollisuudet päästä tasapuolisesti osallistumaan tarjouskilpailuihin. Jätteenkuljetusurakat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja tästä voisi poiketa vain hyvin perustellusta syystä. Innovatii visilla jätehuollon hankinnoilla voidaan lisätä myös uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä. Kehitetään jätteenkuljetuspalveluhankintojen hyviä käytäntöjä sekä tilaajien ja tarjoajien osaamista. Tukea kohdistetaan erityisesti niillä alueilla, joilla on ollut käytössä kiinteistön haltijan jätteenkuljetusjärjestelmä. Lisäksi hankintojen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin. Kuljetuspalveluita hankkivia tahoja kannustetaan myös tarpeen mukaan hankintayhteistyön tekemiseen. Vastuutahot: YM, TEM, Kuntaliitto, KIVO, YTP, Suomen yrittäjät, Keino, kunnalliset ja yksityiset jätetoimijat, jätteenkuljetusalan yrittäjät Aikataulu: 2022 41 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 3.11 Kehitetään jätehuollon hintaohjausta kierrätykseen kannustavaksi Kierrätettävien jätteiden maksut tulee olla sekä kunnallisella että yksityisillä palveluntar joajilla merkittävästi sekajätemaksuja alemmat. Kehitetään hintaohjausta innovatiivisem maksi. Esimerkiksi Pirkanmaan jätehuolto tarjosi tietyn alueen asukkaille ilmaisen lasin- ja metallinkeräyksen kiinteistön liittyessä vapaaehtoisesti biojätekeräykseen. Tämä lisäsi huo mattavasti kyseisten hyötyjätteiden keräysmääriä. Laaditaan ohjeet kunnille kierrätykseen kannustavan jätetaksan hyväksymiseen sekä ohjeet yksityisille jätehuoltoyrityksille kan nustavan hinnoittelun käyttöönottoon. Vastuutoimijat: Kuntaliitto, KIVO, Kunnalliset jätelaitokset, YTP, yksityiset jätehuolto yritykset, YM 3.12 Otetaan käyttöön pohjoismainen jätepiktogrammijärjestelmä Kansallisesti yhtenäinen merkitsemisjärjestelmä selkeyttää asukkaiden näkökulmasta tällä hetkellä keskenään erilaisia lajitteluohjeistuksia ja mahdollistaa valtakunnallisen lajitteluneuvonnan toteuttamisen. Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella kehi tetty piktogrammijärjestelmä on otettu käyttöön Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Islan nissa. Siitä ovat kiinnostuneet myös useat muut EU-maat. Pakkauksessa tai tuotteissa sekä jäteastiassa näkyvä piktogrammi varmistaisi visuaalisen yhteyden tuotteen ja jäte säiliön välillä. Kuluttajan olisi helpompi lajitella jätteensä oikein. Suomessa mm. kuntien ja yksityisten jätealan toimijoiden, tuottajayhteisöjen, pakkaajien, yksityisten yritysten sekä tapahtumajärjestäjien tulisi ottaa nämä vapaaehtoiset ja maksuttomat piktogrammit laajasti käyttöönsä ja viestiä käyttöönotosta. Vastuutaho: KIVO, kunnalliset jätelaitokset, YTP, yksityiset jäteyritykset, pakkaustuottajat, tuotteiden valmistajat ja maahantuojat kauppa, tapahtumajärjestäjät, kuluttajajärjestöt 3.13 Järjestetään valtakunnallisia uudelleenkäyttö­ ja kierrätyskampanjoita Jätelainsäädännön uudistuksen myötä tulee voimaan tiukempia erilliskeräysvelvoitteita. Tässä yhteydessä on tarpeellista tehdä valtakunnallisia kampanjoita eri jätteiden lajitte lusta keskeisille kohderyhmille. Vastuutaho: KIVO, YTP, kunnalliset jätelaitokset, jäteyritykset, tuottajayhteisöt, uudelleenkäyttötoimijat, YM 42 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 3.14 Kuntien jätehuoltomääräykset päivitetään vastaamaan jätelainsäädännön velvoitteita Kuntaliitto on yhteistyössä alan toimijoiden kanssa päivittämässä jätehuoltomääräysten laatimisen opasta vastaamaan jätelainsäädännön uusia velvoitteita sekä ottamaan alueel liset erot huomioon lain toimeenpanossa. Kuntien tulee päivittää jätehuoltomääräyksensä uuden lain vaatimusten mukaiseksi oppaan ohjeiden perusteella. Uusista jätehuoltomää räyksistä viestitään kuntalaisille riittävästi. Vastuutaho: Kuntaliitto, kunnat, kunnalliset jätelaitokset, KIVO, YM 3.15 Kokeillaan uusia palveluja uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseksi Erityisesti haja-asutusalueiden jätehuoltopalveluiden kehittämiseksi lajitteluun kannus tavaksi tarvitaan uusia toimintamalleja esim. kimppakeräyksiä, uudenlaisia keräysastioita, jätekeräyspalvelujen yhdistämistä erilaisiin muihin palveluihin. Palvelukehittäminen tulee tehdä tarvittaessa yhteistyössä jätehuollosta vastaavan tahon kanssa. Vastuutaho: kunnalliset jätelaitokset, kolmannen sektorin toimijat, kotitaloudet, jätehuoltoyritykset, KIVO, uudelleenkäyttötoimijat, tuottajayhteisöt 3.16 Kannustetaan kiinteistökohtaiseen kompostointiin ja järjestetään siihen liittyvää neuvontaa ja muita palveluja Erityisesti pientalo- ja haja-asutusalueilla kannustetaan kiinteistökohtaiseen kompostoin tiin ja kehitetään siihen liittyen uusia palveluja muiden palveluiden yhteyteen. Esimerkiksi pientalovaltaisilla alueilla kierrätystä voitaisiin lisätä kehittämällä kiinteistökohtaisten kompostorien hoitopalveluja. Myös kannusteita omatoimiseen kompostointiin tulisi lisätä sekajätteen pidennettyjen tyhjennysrytmien lisäksi. Vastuutaho: kunnat, kunnalliset jätelaitokset, KIVO, kompostointitarvikkeiden valmistajat ja myyjät 43 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 4 Pakkausjätteet 4a Tavoite: Pakkausten uudelleenkäyttö lisääntyy Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 4.1 Toteutetaan kertakäyttömuovipakkaamiseen vähentämiseen tähtäävät toimet Kts. toimenpide 5.1. ja 5.2 ja asetetaan mahdollisuuksien mukaan tavoitteita pakkausten uudelleenkäytölle toimenpiteen 4.2 mukaisen selvityksen perusteella. Vastuutaho: Ministeriöt, julkisen hallinnon toimijat, ETL, PTY, MaRa ry, yritykset Aikataulu: 2022 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 4.2 Laaditaan selvitys pakkausten uudelleenkäytön esteistä ja mahdollisuuksista, sekä ehdotus toimiksi vahvistaa uudelleenkäyttöä keskeisissä pakkausryhmissä Selvitystä käytetään pohjana mahdollisten 4.1 kohdassa tarkoitettujen uudelleenkäyttöta voitteiden asettamisessa. Selvityksessä arvioidaan mahdollisuuksia korvata kertakäyttöi siä pakkauksia uudelleenkäytettävillä pakkauksilla sekä arvioidaan uudelleenkäytettävien pakkausten käytön ympäristö-, kustannus- ym. vaikutuksia. Vastuutaho: Pakkausyhdistys ry, Pakkausten valmistajat, tuottajat, tuottajayhteisöt, Rinki, YM 4.3 Kehitetään korkealaatuisia uudelleenkäytettäviä puu­ ja muovipakkauksia sekä yhteistyötä kuluttajien, jakelijoiden, ravintoloiden ja kauppojen välillä niiden uudelleenkäytössä Pandemia-aika on lisännyt kertakäyttöpakkausten käyttöä, erityisesti kuluttajille mene vissä elintarvikepakkauksissa. Tarvittaisiin vahvaa tutkimusta uudelleenkäytettävistä kevyistä pakkausmateriaaleista ja niiden uudelleenkäyttöjärjestelmistä. Vastuutaho: pakkausteollisuus, kauppa, ravintolat, kahvilat, kuluttajajärjestöt, yliopistot, tutkimuslaitokset 44 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 4b TAVOITE: Pakkausjätteen kierrätystä lisätään vähintään pakkausjätedirektiivin edellyttämälle tasolle Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 4.4 Arvioidaan jätelainsäädännön muutoksen vaikutuksia pakkausjätteen erilliskeräykseen ja tuottajayhteisön toimivuuteen Pakkausten erilliskeräyksen kustannus- ja toteuttamisvastuut muuttuvat uudistuneen jätelainsäädännön myötä. Seurataan pakkausjätelainsäädännön toimivuutta ja vaikutuk sia kierrätysasteeseen. Arvioinnin tulee koskea myös yritysten pakkausjätekeräystä sekä pakkausjäteasetuksen 12 §:ssä tarkoitettujen mukautettujen tuottajavastuumaksujen toimeenpanoa ja vaikutusta. Tällä toimenpiteellä on yhtymäkohtia toimenpiteeseen 3.5. Vastuutaho: YM, Pirkanmaan ELY, pakkausalan tuottajayhteisö, Rinki, KIVO, kunnat, kunnalliset jätelaitokset, YTP, yksityiset jäteyritykset Aikataulu: 2024 4.5 Tehostetaan tuottajavastuun valvontaa Erityistä huomiota kiinnitetään etäkaupan valvontaan, jotta etäkauppa saataisiin uuden sään telyn mukaisesti mukaan tuottajavastuuseen. Pirkanmaan ELY tekee valvontasuunnitelman, jossa vuosittain yksi tai useampi tuottajavastuuala otetaan erityisseurantaan. Lisäksi mui den vapaamatkustajien valvontaan ja tiedotusvelvollisuuden noudattamiseen sekä mukau tettujen maksujen käyttöön ja kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tuottajien val vonnassa on hyvä pyrkiä kokonaisvalvontaan, sillä tuottajat ovat usein tuottajavastuullisia usealla tuottajavastuualalla (esim. pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot). Vastuutaho: Pirkanmaan ELY, YM Aikataulu: 2021 4.6 Käynnistetään tutkimus­ ja kehityshankkeita erityisesti puu­ ja muovipakkausjätteen kierrätysinnovaatioiden luomiseksi Kehitetään uusia korkealaatuisia kierrätystapoja puu- ja muovipakkauksille sekä yhteis työmuotoja tuottajayhteisöjen ja kierrättäjien välillä. Kemiallisen kierrätyksen ratkaisujen ympäristövaikutuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vastuutaho: TEM, Business Finland, Tuottajayhteisöt, Rinki, teollisuus, yliopistot, tutkimuslaitokset Aikataulu: 2021 45 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 4.7 Lisätään neuvontaa ja tiedotusta pakkausten kierrätyksen edistämiseksi sekä kannustetaan lajitteluun Tuottajayhteisöille on asetettu laaja neuvontavelvollisuus pakkausten kierrätyksestä. Uudistetussa jätelaissa on myös asetettu yhteistoimintavelvollisuus kunnan kanssa. Jotta kierrätystä saataisiin lisättyä nykyisestä, neuvontaa tulee tehostaa. Erityisesti pk-yrityksille suunnattua asiakasneuvontaa tulee tehostaa. Muovipakkausten osalta neuvontatarve lajit telusta on ilmeinen, koska kierrätyspotentiaalia on vielä paljon. Muovipakkausten kierrä tyksen edistämisellä on vaikutusta myös Suomen EU:lle maksaman maksuosuuden suu ruuteen, sillä osa maksuista (ns. muoviomavara) määräytyy suoraan kierrättämättömien muovipakkausten määrän perusteella. Vastuutaho: Pakkausalan tuottajayhteisöt, jätehuoltoyritykset, Rinki, Pirkanmaan ELY, kunnalliset jäteyhtiöt 4.8 Muovipakkausten sekä muovijätteiden yhteiskeräystä lisätään Orivedellä on kokeiltu kaiken kotitalouksien muovijätteen yhteiskeräystä, joka on toi minut hyvin ja sitä on jatkettu. Laajennetaan yhteiskeräystä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kuntiin. Yhteiskeräystä tulee suunnitella myös yritysmuovien keräykseen. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla yhteiskeräys voi tuoda merkittäviä säästöjä kuljetus kustannuksiin. Vastuutaho: Pakkausalan tuottajayhteisöt, Rinki, KIVO, kunnalliset jätelaitokset, yritykset, jätehuoltoyritykset, Pirkanmaan ELY, Kuntaliitto 4.9 Yhdistelmämateriaalipakkausten suunnittelussa otetaan huomioon soveltuminen kierrätysjärjestelmiin Kierrätystavoitteiden kasvaessa pakkausteollisuuden ja pakkaajien tulisi yhä laajemmin ottaa huomioon pakkausten kierrätysmahdollisuus jo pakkaussuunnittelussa, toki elin tarviketurvallisuus huomioiden. Vastuutaho: pakkausteollisuus, pakkaajat, tuottajayhteisöt 46 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 5 Kertakäyttömuovituotteiden vähentäminen 5a Tavoite: Vähennetään kertakäyttömuovituotteiden määrää Toimenpiteitä valtionhallinnolle: Tätä tavoitetta palvelevat myös 4a tavoitteeseen tähtäävät toimenpiteet 4.1.–4.3. 5.1 Toimeenpannaan sopimus muovisten kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja juomamukien kulutuksen vähentämiseksi Direktiivi eräiden muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä edellyttää jäsen maiden vähentävän tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta. Toimeenpan naan vapaaehtoinen sopimus muovisten kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja juoma mukien kappalemääräisen kulutuksen vähentämiseksi ja käytössä olevien pakkausten sisältämän muovin määrän vähentämiseksi päivittäistavarakaupan ja ravintola- ja kahvila alalla, sekä elintarviketeollisuudessa. Sopimuksessa asetetaan määrällisiä vähentämista voitteita. Sopimuksella pyritään korvaamaan muovisia kertakäyttöisiä pakkauksia uudel leenkäytettävillä tai muovittomilla kertakäyttöpakkauksilla. Muovisten kertakäyttöisten pakkausten käytöstä voidaan myös periä kuluttajilta erillinen maksu. Ympäristöministeriö arvioi sopimuksen toimenpiteiden tehokkuutta ja tavoitteiden toteutumista. Jos sopimus joudutaan irtisanomaan kesken sopimuskauden, ympäristöministeriö ryhtyy valmistele maan lainsäädäntöä muovisten kertakäyttöisten elintarvikepakkausten ja mukien kulutuk sen vähentämiseksi. Vastuutaho: YM, ETL, MaRa, PTY, Suomen Pakkausyhdistys ry, yritykset ja muut yhteisöt Aikataulu: 2022 5.2 Julkiset toimijat lopettavat kertakäyttöisten, muovia sisältävien astioiden hankinnan ja käytön tiloissaan Direktiivi eräiden muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä edellyttää jäsen maiden vähentävän tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta. Julkiset toimijat ovat esimerkkinä muille ja lopettavat kertakäyttöisten muovia sisältävien astioiden käytön tilaisuuksissaan sekä tiloissaan, ellei kertakäyttötuotteiden käyttö ole terveydensuojelulli sin perustein välttämätöntä. Kertakäyttöiset astiat korvataan uudelleenkäytettävillä. Minis teriöt ja kunnat antavat toimintaohjeet virastoilleen ja tilojen vuokraajille. Vastuutaho: Ministeriöt, valtion virastot ja tutkimuslaitokset, kunnat, muut julkiset toi mijat, julkisista hankinnoista vastaavat Aikataulu: 2022 47 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 6 Biohajoavat jätteet 6a Tavoite: Ruokahävikki puolitetaan vuoteen 2030 mennessä Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 6.1 Edistetään ruokahävikkitiekartan toimia Suomessa syntyy ruokahävikkiä noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on noin 15 % syömäkelpoisesta ruoasta. Vuoden 2021 alussa julkistettiin Suomen ruokahävikkitie kartta (www.ruokahävikkitiekartta.fi), joka on suunnitelma elintarvikejätteen vähentämi sestä Suomessa. Ruokahävikkitiekartta on osa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Toteu tetaan tiekartan toimia, joita on ryhmitelty seuraavien otsikoiden alle: Vaikuttavat ohjaus keinot, Kasvatuksella ja tiedolla kohti kestävämpää yhteiskuntaa, Käytäntöjä muuttamalla kestävämmäksi, Teknologiasta älyä, uusia tuotteita & liiketoimintamalleja, Tutkimuksen kehitys ja hävikin seuranta, Yhdessä enemmän. Ruokahävikkitiekartasta on vastuussa ja sen toimia edistää sekä seuraa Luke sekä MMM. Vastuutahot: MMM, YM, LUKE sekä kaikki ruokaketjun toimijat 6b Tavoite: Kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä kierrätetään 65 % sekä edistetään muiden biohajoavien jätteiden kierrätystä Tämän osan yhdyskuntajätettä koskevat toimenpiteet edistävät myös yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttamista. Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 6.2 Seurataan biojätteen erilliskeräyksen ja kierrätyksen kehitystä jätelainsäädännön uudistuksen (2021) jälkeen. Tarvittaessa selvitetään ja otetaan käyttöön uusia ohjauskeinoja. Jäteasetuksella säädetään reunaehdot biojätteen erilliskeräämiseksi asuinkiinteistöiltä sekä yrityksissä ja palveluissa. Seurataan lajitteluvelvoitteiden lisääntymisen vaikutusta kierrätysasteeseen sekä sekajätteen koostumukseen. Tarvittaessa otetaan käyttöön uusia ohjauskeinoja biojätteen lajittelun tehostamiseksi. Vastuutaho: YM, SYKE Aikataulu: 2023 http://www.ruokahävikkitiekartta.fi 48 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 6.3 Viestitään biojätteen lajittelusta jätelain muuttuessa Valmistellaan jätelainsäädännön uudistukseen liittyvää biojäteviestintää. Ympäristömi nisteriö ja maa- ja metsätalousministeriö aloittivat Rakasta joka murua -kampanjan loka kuussa 2020 ja kampanja jatkuu eri yhteistyökumppanien toimilla vuoden 2021 loppuun asti. Seurataan ruokahävikin vähentämisen sekä biojätekampanjan vaikutuksia ja otetaan kampanjan opit viestinnässä huomioon. Vastuutaho: YM, MMM, YTP, KIVO, kunnat, jätehuoltoyritykset, julkiset organisaatiot, kunnalliset jätelaitokset, yritykset, järjestöt Aikataulu: 2022 – Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 6.4 Toteutetaan kaupan, ruoka­ ja ravintolapalveluiden seka­ ja biojätteiden koostumustutkimuksia ja niiden yhteydessä ruokahävikin osuuden selvityksiä Tilastoinnin parantamiseksi ja EU:n jäteraportointitietojen saamiseksi tarvitaan tarkem paa tietoa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan seka- ja biojätteen koostumuksesta. Samalla yritykset saavat hyvää tietoa jätemääristään sekä siitä, mihin lajitteluneuvontaa tai ruokahävikin vähentämistoimia tulisi kohdistaa. Näin ravintolapalvelujen olisi mahdollista hakea toiminnalleen Joutsenmerkkiä, jonka kriteereissä on vaatimuksia biojätteen määrän ja koostumuksen selvittämisestä sekä sekajätteen enimmäismäärästä. Vastuutaho: kaupan ja ravintola-alan etujärjestöt, kaupat, suurkeittiöt, ravintolat, kahvilat, jätehuoltoyritykset 6.5 Kaupat, suurkeittiöt ja ravintolat kehittävät pitkäjännitteisesti biojätteen lajittelua ja huolehtivat henkilökunnan sekä asiakkaiden lajitteluosaamisesta Kaupan, suurkeittiön ja ravintolan henkilökunnalle tulisi olla säännöllisesti opastusta toimipaikan lajittelukäytännöistä. Myös uudet työntekijät tulisi kouluttaa jäteasioissa. Vastuutaho: kaupan ja ravintola-alan etujärjestöt, kaupat, suurkeittiöt, ravintolat, jätehuoltoyritykset, YTP 6.6 Tehostetaan entisestään biojätteen lajitteluneuvontaa asukkaille ja kehitetään keräysjärjestelmiä Katso yhdyskuntajätteen toimenpiteet 3.12 ja 3.13 Vastuutaho: Kunnat ja kunnalliset jätelaitokset 49 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 6.7 Ohjeistetaan kiinteistönomistajia vieraskasvien jätehuollosta Vieraslajit.fi -sivustolta löytyy ohjeistusta vieraskasvijätteiden käsittelyyn ja hävitykseen. Kun nalliset jätelaitokset, kunnat sekä jätehuoltoyritykset ohjeistavat asukkaita sekä alueen toimi joita ja yrityksiä (omien vastuidensa mukaan) vieraslajien oikeasta jätehuollosta paikallisesti. Vastuutaho: kunnat ja kunnalliset jätelaitokset, jätehuoltoyritykset 6c Tavoite: Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttö lisääntyy ja niillä korvataan neitseellisistä raaka­aineista valmistettuja lannoitevalmisteita Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 6.8 Jatketaan tutkimus­ ja kehitysrahoitusta kierrätyslannoitevalmisteista sekä ravinteiden talteenotosta jätteistä Kierrätysraaka-aineista valmistettujen lannoitevalmisteiden laadun ja turvallisuuden tut kimiseen ja haitta-aineiden poistamiseen tulee panostaa edelleen. Tutkimukselle ja inves toinneille tulee saada rahoitusta myös nykyisten rahoitusohjelmien päättymisen jälkeen, jotta mm. tiukentuneiden keräysvaatimusten myötä kerätty biojäte saadaan käsitellyksi ja kierrätetyksi. Tällä hetkellä käynnissä olevilla MMM:n Ravinteiden kierrätyksen kokeiluoh jelmalla (2020–2022) ja YM:n Ravinteiden kierrätysohjelmalla (Raki) rahoitetaan biomas sojen ravinteiden kierrätystä edistävää tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä investointeja. Hankkeilla tavoitellaan mm. ravinteiden kierrätyksen uusien tekniikoiden ja menetelmien käyttöönottoa ja kilpailukykyisten korkean jalostusasteen lopputuottei den tuottamista. Raki-ohjelman toimeenpanoon vaikuttaa Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpano vuosina 2021–2025. Vastuutaho: MMM, YM, Ruokavirasto, Business Finland Aikataulu: 2022–2027 6.9 Kehitetään ja otetaan käyttöön maatalouden ohjauskeinoja, jotka kannustavat kierrätysravinteiden käyttöön peltoviljelyssä Tutkimustuloksia sovelletaan tukien ja muiden ohjauskeinojen suunnittelussa siten, että ohjauskeinot kannustavat hyvälaatuisten kierrätyslannoitteiden käyttöön tarkoituksen mukaisesti pellon maaperä ja kasvien tarve huomioiden. Suomen CAP-suunnitelma vuo sille 2023–2027 on ollut lausunnoilla syyskuussa 2021. Suunnitelma sisältää esim. ympä ristösitoumuksen mukaisia lohkokohtaisia toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on muun muassa ravinnehuollon kestävyys ja hiilen sitominen maaperään. Vastuutaho: MMM, Ruokavirasto Aikataulu: 2022 50 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 6.10 Selvitetään erilaisille biohajoaville materiaaleille soveltuvia sääntelymalleja ja otetaan niitä käyttöön EU:n lannoitevalmisteasetuksen soveltaminen alkaa kesällä 2022. Asetus sisältää säännöksiä EU:n laajuisiksi ei enää jätettä -kriteereiksi. Kansallisen toimeenpanon yhteydessä selvitetään joidenkin jätevirtojen (esim. puhdistamoliete) kansallisia sääntelymalleja ja otetaan uutta sääntelyä käyttöön lannoitevalmistekäytön edistämiseksi. SYKE on tehnyt selvityksen kan sallisen EEJ-sääntelyn taustaksi. Eri sektorilainsäädäntöjä (lannoite-, jäte-, ympäristölainsää däntö) pyritään sovittamaan yhteen niin, että vaatimukset toiminnanharjoittajille ja valvonta viranomaisille olisivat selkeät ja toimintamallit pohjautuisivat yhden luukuun periaatteeseen. Vastuutaho: MMM, YM, SYKE, ELYt Aikataulu: 2022 6.11 Tehdään selvitys puhdistamolietteen hyödyntämisestä ja hyödyntämisen parhaista käytännöistä Tehdään selvitys puhdistamolietteiden hyödyntämisen parhaista käytännöistä, jotta liet teiden ravinteet saadaan kiertoon, mutta samalla lietteiden käyttöön liittyviä riskejä (esim. lääkejäämät) voitaisiin vähentää. Selvityksessä huomioidaan EU:n lietedirektiivin päivitys, jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2022. Vastuutaho: YM, MMM, SYKE, LUKE, VVY, MTK, SBB Aikataulu: 2023 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 6.12 Parannetaan kierrätysravinteiden kilpailukykyä kehittämällä tuotteiden helppokäyttöisyyttä sekä jalostus­ ja levitystekniikoita Kierrätyslannoitevalmisteiden käyttöä parantaisi, jos kehitettäisiin yhä helppokäyttöisem piä lannoitevalmisteita ja kehitettäisiin levitystekniikoita. Kierrätyslannoitevalmisteiden kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan koko arvoketjun toimijoiden, kuten maanviljelijät, elintarviketeollisuus ja lannoitevalmisteteollisuus ja raaka-ainetoimittajat, panosta. Vastuutaho: SBB, MTK, YTP, tutkimuslaitokset, yritykset, yhdistykset 6.13 Vapaaehtoista kierrätyslannoitevalmisteiden laatujärjestelmää markkinoidaan ja kehitetään Laatulannoite-järjestelmä on kierrätyslannoitevalmisteille suunnattu vapaaehtoinen jär jestelmä, jonka kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa SBB. Ensimmäisille lannoitevalmis teille annettiin Laatulannoite-sertifikaatit maaliskuussa 2020. Laatujärjestelmän avulla 51 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 kierrätyslannoitevalmisteiden valmistajat voivat osoittaa tuotteidensa täyttävän lainsää däntöä korkeammat laatuvaatimukset, www.laatulannoite.fi. Laatujärjestelmän markki nointia kehitetään laadukkaiden kierrätyslannoitevalmisteiden menekin edistämiseksi Laatujärjestelmän kautta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös valmisteltaessa kansal lisia EEJ (ei enää jätettä) -kriteerejä lannoitevalmisteille. Vastuutaho: SBB, VVY ja alan yritykset, YM 6.14 Luodaan räätälöityjä kierrätysravinteiden tarjoamis­ ja hyödyntämismalleja Tarkennetaan lannoitevalmisteena käytettävien sivutuotteiden/lannoitevalmisteiden hyö dyntämismahdollisuuksia ottaen huomioon kasvien ravinnetarpeet, lannoitevalmisteen ravinteiden käyttökelpoisuudet sekä maassa ennestään olevat ravinteet ja peltojen vilja vuudet. Lannoitevalmistajien tulisi selvittää ja kertoa tuotteestaan, kelpaako lannoite luomutuotantoon. Vastuutaho: lannoitevalmisteiden valmistajat, yhdistykset, neuvojat, konsultit, viljelijät, LUKE 6.15 Kuntien ja muiden julkisten hankkijoiden viherrakentamisen hankintaohjeita kehitetään edistämään kierrätysravinteiden käyttöä Monia kierrätyslannoitteita voidaan hyödyntää viherrakentamisessa ja olisi tärkeää, että kunnat ja muut julkiset hankkijat ottaisivat hankintoja kilpailuttaessaan paremmin huo mioon kestävien kierrätyspohjaisten lannoitevalmisteiden käytön. Kts. toimenpide 1.5. Vastuutaho: Kunnat ja muut julkiset hankkijat, KEINO, SBB, Viherympäristöliitto ry, VVY 7 Sähkö­ ja elektroniikkalaiteromu 7a Tavoite: Sähkö­ ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön määrät kasvavat Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 7.1 Luodaan toimintaohjeistus jätteiden keräyksen järjestämisestä jätelain mukaisen uudelleenkäytön mahdollistamiseksi Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöille ja niiden yhteistyökumppaneille tar vitaan ohjeistusta käytöstä poistettujen laitteiden keräämiseksi koko arvoketjussa siten, 52 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 että laitteet saadaan mahdollisimman hyvin ohjattua uudelleenkäytön valmisteluun ja uudelleenkäyttöön. Uudelleenkäytön mahdollistamiseksi käytettyjä laitteita tulee keräyksen, varastoinnin ja kuljetuksen yhteydessä käsitellä varoen ottaen samalla huomioon turvallisuus- ja tietoturvakysymykset. Vastuutaho: Pirkanmaan ELY, tuottajayhteisöt, uudelleenkäyttötoimijat, YTP, KIVO, ELY-keskusten ja kuntien ympäristönsuojelulain mukaiset valvojat Aikataulu: 2022 7.2 Ohjataan tutkimus­ ja kokeilurahoitusta sähkö­ ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän pidentämiseksi ja uudelleenkäytön mahdollistamiseksi Uudelleenkäytön ensisijaisuus kierrätykseen nähden tulee ottaa vahvemmin huomioon investoinneissa. Laitteiden tuotannon ollessa pääosin ulkomailla kokeiluhankkeita on mahdollista Suomessa toteuttaa lähinnä laitteen elinkaaren loppupäähän. Kokeilujen tuloksia hyödynnetään EU-vaikuttamisessa laitteiden käyttöiän pidentämiseksi. Myös käyttöikään liittyviä selvityksiä tehdään: selvitetään esimerkiksi leasing-toiminnan vaiku tuksesta SE-tuotteiden käyttöikään. Vastuutaho: TEM, Business Finland, YM, Sitra, laitevalmistajat ja maahantuojat, uudelleenkäyttötoimijat Aikataulu: 2022 EU vaikuttaminen: 7.3 Vaikutetaan kiertoelektroniikka­aloitteeseen Vuonna 2020 julkaistussa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa esitettynä eräänä toimena komissio aikoo esittää kiertoelektroniikka-aloitteen, jonka tavoitteena on edis tää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän pidentämistä. Vaikuttamisen tavoitteena on kannustaa toimia, joilla tehostetaan käytettyjen laitteiden vastaanottoa, edistetään uudel leenkäyttöä ja muita käyttöiän pidentämiseen tähtääviä toimia. Vastuutaho: YM, TEM Aikataulu: 2021 53 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 7.4 Vahvistetaan tuottajavastuujärjestelmän piirissä olevien toimijoiden uudelleenkäyttöosaamista Tuottajayhteisöjen tulee kehittää uudelleenkäyttöä mahdollistavia ja edistäviä toiminta malleja ja muodostaa alueellisesti kattavan verkoston uudelleenkäyttöpalveluja tarjoa vien toimijoiden kanssa. Uudelleenkäyttöosaamisella tarkoitetaan uudelleenkäyttöön kelpaavien tuotteiden keräyksen ja vastaanoton järjestämistä, tunnistamista, korjaamista, uudelleenkäyttöön valmistelua ja käytetyn tuotteen myyntiä, niin että tuotteen säilyvät uudelleenkäyttökelpoisina. Vastuutaho: tuottajayhteisöt, uudelleenkäyttötoimijat, Pirkanmaan ELY 7.5 Lisätään kuluttajille suunnattua tiedotusta laitteiden käyttöiästä, korjaus­ ja uudelleenkäyttömahdollisuuksista sekä takuuajoista Lisätään tiedotusta käyttöikää pidentävistä toimista, korjauspalveluista sekä mahdolli suuksista luovuttaa ja hankkia tuotteita uudelleenkäytettäviksi. Lisäksi voitaisiin järjestää esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjauttamispäivä. Valtuutetut korjaajat ja lailliset vastaanottajat olisivat kiinteästi mukana tapahtuman järjestämisessä. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, uudelleenkäyttötoimijat, valtuutetut korjaajat 7.6 Luodaan toimintaohjeet uudelleenkäyttötoimijoille Uudelleenkäyttötoimijan tulee hallita sähkö- ja elektroniikkalaitteen korjatessaan monita hoinen lainsäädäntö, joka säätelee mm. sähkölaitteiden korjausta, takuuta. Toimijalla tulee olla lisäksi tarvittavat luvat. Uudelleenkäytettäville laitteille tulisi kehittää mahdollisuuk sien mukaan laatuluokitus tai standardit. Lainsäädännöstä ja käytännöistä uudelleenkäyt tötoiminnassa tulisi koota ohjeistus. Samassa yhteydessä selvitetään SERin purkutoimen, korjaamisen ja uudelleenkäytön ammattitutkinnon tarve. Vastuutaho: kierrätyskeskukset, laitteiden korjaajat, uudelleenkäyttötoimijat, tuottajayhteisöt, Tukes, oppilaitokset 54 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 7b Tavoite: Sähkö­ ja elektroniikkalaiteromun osuus sekajätteessä vähenee ja kierrätys lisääntyy Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 7.7 Valvontaa ja täytäntöönpanoa jakelijan ja tuottajayhteisön tiedottamisvelvollisuudesta tehostetaan Valvovan viranomaisen tulee kiinnittää pien-SERin tiedotusvelvollisuuden noudattami seen erityistä huomiota. Tuottajayhteisöillä ja jakelijalla on tiedotusvelvollisuus vastaanot topisteistään, mutta edelleen kuitenkin hyvin harva asukas tietää jakelijan vastaanottovel vollisuudesta. Kauppojen vastaanottopisteet tulisi olla selkeästi merkittyjä ja niissä tulisi ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan pohjoismaiset jätepiktogrammit (toimenpide 3.12). Kauppojen vastaanottopisteet tulee saada mukaan valtakunnalliseen kierrätys.info sovellukseen tai muuhun vastaavaan palveluun. Valvonnan avulla voidaan myös vähentää SERiin liittyvää harmaata taloutta. Vastuutaho: Pirkanmaan ELY, tuottajayhteisöt, jakelijat, KIVO (kierrätyspiste.infon ylläpitäjänä) Aikataulu: 2022 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 7.8 Toteutetaan sähkö­ ja elektroniikkalaiteromun keräyskokeiluja SE-laiteromun keräämiseksi tarvitaan monipuolisia keräyspalveluja. Sisätiloissa tapahtuvat keräykset mahdollistavat laitteiden uudelleenkäyttöä. Lisäksi lähellä oleva keräyspalvelu lisää saantoa. Tarvitaan myös erilaisia helposti saavutettavia aluekeräyskokeiluja tai kerä yskampanjoita. Kokeilut tulee järjestää siten, että sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin liittyvät tietoturva- ja turvallisuusasiat otetaan huomioon. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, kunnalliset jätelaitokset, jäteyritykset, uudelleenkäyttöyritykset 7.9 Otetaan yhtenäinen tunnus käyttöön SER­vastaanottopisteillä Pohjoismaisessa hankkeessa on kehitelty piktogrammeja, jotka sopivat SER-vastaanotto pisteiden merkitsemiseen. Yhtenäisen tunnuksen tavoitteena on kuluttajien ja yritysten informointi keräyspisteistä. Tiedon lisääntymisen kautta yhä suurempi osa SERistä palau tuu virallisia reittejä pitkin. Vastuutaho: Tuottajayhteisöt, jakelijat, Pirkanmaan ELY 55 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 7c Tavoite: Sähkö­ ja elektroniikkalaiteromussa olevat kriittiset raaka­aineet ja arvokkaat materiaalit saadaan tehokkaammin talteen ja kiertoon Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 7.11 Tutkimus­ ja kokeilurahoitusta lisätään kriittisten raaka­aineiden ja arvokkaiden materiaalien talteen saamisesta ja potentiaalin arvioimisesta Kierrätysprosesseissa saadaan nykyisin käytössä olevalla teknologialla talteen lähinnä suu rina määrinä esiintyviä aineita. Prosesseissa häviää usein pieninä pitoisuuksina esiintyvät aineet, vaikka nämä olisivat arvokkaita ja kriittisiksi luokiteltuja aineita. Keräystapojen kehittämisellä voidaan myös vaikuttaa kierrätykseen. Vastuutaho: TEM, Business Finland, Sitra Aikataulu: 7.12 Selvitetään uusiin materiaaleihin sekä uusiin energiamuotoihin siirtymisen aiheuttamia kiertotaloushaasteita ja niiden ratkaisuja Jätehuollon tulee varautua uusien energiamuotojen sekä uusien materiaalien tuomiin haasteisiin. Energiamurros tuo haasteita jätehuoltoon: Tuulivoimaloiden lapojen kierrätys on noussut jo kysymykseksi ja sen vuoksi on käynnissä selvityksiä kierrätyksestä ja käsitte lystä (EEA:n selvitys sekä kotimainen YTP:n ja Muoviteollisuuden yhteinen). Myöskään aurinkopaneeleille ei ole kierrätysmahdollisuuksia olemassa. Aurinkopaneelien käyttöikä on kohtuullisen pitkä, joten ongelmaa ei vielä ole. Jätehuollon tulisi kuitenkin varautua markkinoilla oleviin sekä tuleviin materiaaleihin. Kiertotalouden näkökulmasta esim. nanomateriaalit, erilaiset muovikomposiitit sekä hiilikuitu ovat ongelmallisia. Uusien materiaalien ja tuotteiden kehityshankkeissa ja rahoituskriteereissä kiertotalousnäkö kulma tulee huomioida. Yritys ja tutkimuslaitosyhteistyö on tärkeää. Vastuutaho: TEM, Business Finland, YM, tutkimuslaitokset, yritykset Aikataulu: 2022 EU vaikuttaminen: 7.13 Vaikutetaan EU tasolla siihen, että kierrätystavoitteet sidottaisiin määrien sijaan tai lisäksi arvoon, harvinaisuuteen, haitallisuuteen tai niiden yhdistelmiin sekä arvioidaan kierrätettyjen materiaalien käyttövelvoitteen asettamista Vaikutetaan komission kiertoelektroniikka-aloitteen sähkö- ja elektroniikkalaitero mun keräyksen ja käsittelyn parantamiseen tähtääviin toimiin, jotta niissä asetettaisiin määrien sijasta/lisäksi myös muita tarkoituksenmukaisia tavoitteita. Tämän tavoitteen 56 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 saavuttaminen edellyttää, että SERin käsittelyteknologiat kehittyvät ja mahdollisesti myös laitteiden valmistajille asetettavia uusia velvollisuuksia ilmoittaa laitteidensa sisältämistä aineista. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuus asettaan tietyille materiaaleille (kuten kriittiset materiaalit) kierrätetyn materiaalin käyttövelvoite. Vastuutaho: YM Aikataulu: pitkän aikavälin toimenpide 7d Tavoite: Sähkö­ ja elektroniikkalaiteromussa olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 7.14 Lisätään tutkimus­ ja kokeilurahoitusta haitallisten aineiden poistamisesta kierrosta Tarvitaan yksityiskohtaisempaa tietoa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ongelmallisim mista kohdista/materiaalivirroista, jotta haitalliset aineet saataisiin eroteltua pois ennen kuin materiaali jatkaa kierrätykseen. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti SE-laitteiden sisältämiin POP-yhdisteisiin sekä akkuihin, jotka muodostuvat suuren työturvallisuusriskin kierrätyksessä. Lisäksi tarvitaan investointirahoitusta uudenlaisten kierrätysteknologioiden kehittämiseksi. Vastuutaho: TEM, Business Finland, Sitra Aikataulu: 2021 7.15 Tehostetaan tuottajavastuu­ ja jätteensiirtolainsäädännön valvontaa Tehostetaan etäkaupan kautta Suomeen tulevien laitteiden tuottajavastuulainsäädännön valvontaa sekä laitteiden vaatimusten mukaisuutta. Tuottajavastuuvalvonnassa tulee ottaa huomioon kaikki tuottajavastuualat, koska usein sama toimija on useamman alan tuotta javastuussa (esim. pakkaukset, SER, paristot). Lisätään ohjeistusta ja neuvontaa jäte-, kemi kaali- ja tuotelainsäädännön velvoitteista ja rajapinnoista. SERin viennissä tulee valvoa, että laiteromuja ei viedä käytettyinä laitteina, vaan että ne päätyvät kiertoon Suomessa. Turvataan riittävät resurssit SYKElle, tullille ja poliisille käytettyjen sähkö- ja elektroniikka laitteiden viennin valvontaan sekä viennin vaatimuksista tiedottamiseen. Lisätään keskeis ten viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Vastuutaho: Pirkanmaan ELY, Tulli, Poliisi, Tukes, SYKE, SM Aikataulu: 2021 57 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 8 Rakentamisen jätteet 8a Tavoite: Rakentamisen jätemäärä vähenee Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 8.1 Selvitetään maa­ainesten käyttöä, kiertoa ja jätteeksi päätymistä Suomen jätemääristä suuri osa on kaivettuja maa- tai kiviaineksia. Selvitys tehdään osana vähähiilisen kiertotalouden sopimus- ja skenaariotyötä, mikä on osa kansallisen Kierto talousohjelman toimeenpanoa. Maa-ainesvirtojen tarkastelun jälkeen selvitetään erilais ten ohjauskeinojen (mm. maa-ainesvero, informaatio-ohjaus) mahdollisuutta neitseellis ten maa-ainesten oton vähentämiseksi, maa-ainesjätteen vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. Vastuutaho: YM, SYKE, GTK, VTT, LUKE, VM Aikataulu: 2022 8.2 Toteutetaan kestävän purkamisen ja rakentamisen muovit ­sopimusten toimenpiteitä ja edistetään sopimuksiin liittymistä Ympäristöministeriön ja RAKLIn välille solmittiin 2020 green deal -sopimus kestävästä purkamisesta, painottuen vapaaehtoisen purkukartoituksen käytön edistämiseen. Lisäksi ympäristöministeriö solmi useiden toimialajärjestöjen kanssa koko arvoketjun kattavan green deal -sopimuksen mm. rakentamisen toimitusketjussa ja rakentamisessa käytetty jen kalvomuovien tehokkaammaksi uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi, sekä kal vomuovien kulutuksen vähentämiseksi. Sopimuksella myös lisätään kierrätettyjen kalvo muovien hyödyntämistä niiden tuotannon raaka-aineina ja vahvistetaan kierrätysmateri aaleista valmistettujen muovien kysyntää. Toteutetaan sopimusten toimenpiteitä ja seu rataan toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista. Kehitetään sopimuksia mahdollisuuk sien mukaan, esimerkiksi laajentamalla niiden soveltamisalaa tai lisäämällä niille uusia tavoitteita. Selvitetään tarvetta valmistella muille vapaaehtoisille sopimuksille edistämään rakentamisen kiertotaloutta. Vastuutaho: YM, RAKLI, rakentamisen muovit -sopimuksen osapuolet (toimialajärjestöt), Motiva, Suomen Kiinteistöliitto ry, Senaatti-kiinteistöt, FDA Aikataulu: 2020 58 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 8.3 Kehitetään purkumateriaalien uudelleenkäytön kansallisia kelpoisuudenosoittamiskäytäntöjä Jatketaan purkumateriaalien turvallisuutta ja terveellisyyttä eri käyttökohteissa selvittä neessä Purater-hankkeessa käynnistynyttä työtä keskeisten purkumateriaalijakeiden ja rakennusosien tuotehyväksyntäkäytäntöjen edistämiseksi. Vastuutaho: YM, TEM, RAKLI, RT, YTP Aikataulu: 2021 8.4 Laaditaan kiertotaloutta edistävää ohjeistusta sekä edistetään ohjeiden käyttöä Ympäristöministeriön on julkaissut oppaat kiertotaloutta edistävistä purkamisen han kinnoista sekä purkukartoituksesta ja purkutöistä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/161882/YM 2019 31.pdf. Näiden ohjeiden käyttöä edistetään erityisesti julkisissa hankkeissa. Informaatio-ohjauksella voidaan edistää materiaalitehok kuutta, kierrätettyjen materiaalien käyttöä ja rakennusten purkukatselmuksia sekä raken nusjätteen kierrätystä. Julkisen hankkijan tulisi kannustaa tarjouskilpailussa uudelleenkäy tettyjen osien ja kierrätettyjen materiaalien käyttöön julkisissa rakennushankkeissa. Infra- ja väylärakentaminen tuottavat suuria määriä jätettä, siksi erityisesti tällä rakentami sen alalla tulisi kehittää kiertotaloutta edistävää ohjeistusta. Jotta jätettä ei syntyisi, tarvi taan uudenlaisia toimintatapoja. Väylävirasto on mm. selvittänyt uusittavien siltojen pur kubetonin käyttämistä paikan päällä samassa hankkeessa. Selvityksen perusteella valmis tellaan ohje, joka tulee osaksi Väyläviraston teknisten ohjeiden luetteloa, jota käytetään hankkeissa. Myös ELYjen ja kuntien hankkeissa tehdään vähäjätteistä rakentamista koske via ohjeita ja otetaan niitä käyttöön. Vastuutaho: YM, LVM, TEM, Väylävirasto, ELYt, KEINO, Kuntaliitto, kunnat, RT, Infra ry, YTP, FDA, Koneyrittäjät Aikataulu: 2022 8.5 Varmistetaan materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden perusteiden sisältyminen rakennusalan koulutukseen Tuetaan materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden perusteiden koulutusta ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen suunnittelijoiden sekä muiden rakennusalan ammattilais ten koulutuksessa. Tuetaan Sitran valmisteleman kiertotalouden avoimen opetuskokonai suuden käyttöönottoa. Vastuutaho: OKM, OPH, Sitra, SYKLI, RATEKO, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Aikataulu: jatkuva https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161882/YM 2019 31.pdf https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161882/YM 2019 31.pdf 59 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 8.6 Edistetään uudisrakennusten elinkaariominaisuuksien hallintaa Osana kaavoitus- ja rakentamislain uudistusta toteutetaan esiselvitys rakennusten käyt töiän, korjattavuuden, purettavuuden ja muuntojouston ohjauksen vaikutuksista ja poten tiaalisista ohjauskeinoista näiden edistämiseksi. Hankkeen pohjalta käynnistetään yhteis työprosessi elinkaariominaisuuksien kytkemiseksi rakentamisen ohjausjärjestelmään. Optimoidaan rakennustuotteiden ja -osien uudelleenkäytettävyys, toissijaisesti kierrätet tävyys ja minimoidaan korjaus- ja purkutoiminnan jätteitä jo rakennusten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Vastuutaho: YM, Rakennustieto, SAFA, SKOL, RAKLI, Rakennusteollisuus RT/Rakennustuoteteollisuus RTT Aikataulu: 2021 EU-vaikuttaminen: 8.7 Rakennustuoteasetuksen muutokseen vaikutetaan aktiivisesti uudelleenkäytön helpottamiseksi Tavoitteena vaikuttamistyössä on selkeyttää uudelleenkäytettävien tuotteiden oleellisten teknisten ominaisuuksien arvioinnin sääntöjä EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisina rakennustuotteina. Tällä hetkellä rakennusosia ja -tuotteita voidaan käyttää uudelleen seu raavassa käyttökohteessa, kun purettavan rakennuksen ja seuraavan käyttökohteen hal tija tai omistaja on sama taho. Tällaisissa harvinaisissa tapauksissa uudelleenkäytettävää rakennustuotetta ei aseteta markkinoille, jolloin sitä ei tarvitse CE-merkitä. Toinen tapa on käyttää rakennuspaikkakohtaista hyväksyntää, mutta toimii esimerkiksi vanhojen ovien ja ikkunoiden tapauksessa. Pyritään vaikuttamaan siihen, että rakennustuoteasetus uudistet tuna lisää uudelleenkäyttöä, mutta ei vaaranna seuraavan käyttökohteen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Vastuutaho: YM, TEM Aikataulu: 2021 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 8.8 Kehitetään ja tehostetaan rakennustuotteiden ja ­osien uudelleenkäyttöä kunnissa Kehitetään kuntien tekemiin peruskorjauksiin liittyviä uudelleenkäyttöketjuja ja käyttö kelpoisten rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäyttöön toimittamista, esimerkiksi kierrätys keskusten tai työpajojen kanssa. Lisätään kierrätyskeskustoimijoiden verkostoitu mista ja myynnin kanavointia digitaalisiin järjestelmiin. Vastuutaho: kunnat, kierrätyskeskukset, purkuyritykset, järjestöt 60 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 8.9 Hyödynnetään tehokkaasti olemassa olevia rahoitusinstrumentteja rakentamisen kiertotalousratkaisujen kehittämiseksi ja skaalaamiseksi Suomalaisilla yrityksillä on hyvä tilaisuus kehittää ja skaalata innovatiivisia kiertotalous ratkaisuja rahoituksen aktiivisella hyödyntämisellä. Keskeisiä rahoitusinstrumentteja ovat muun muassa Business Finlandin investointi- ja TKI-ohjelmat, Horisontti Eurooppa, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä EU:n LIFE-ohjelma. Vastuutaho: yritykset, Business Finland, TEM, YM, ARA, ELYt, maakuntaliitot. kunnat 8b Tavoite: Rakennus­ ja purkujätettä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 %7 Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 8.10 Luodaan jätelajikohtaiset suunnitelmat tärkeimmille purkumateriaalilajeille kierrätyksen tehostamiseksi Puuperäinen jäte muodostaa vain noin 2,5 % rakennusjätteestä, mutta se on silti merkit tävä jätejae ja sen kierrättämiseen liittyy selkeitä ongelmia. Puutakin merkittävämpi on betoni. Näistä purkumateriaaleista on perusteltua aloittaa, ja seuraavaksi suunnitelmat voitaisiin tehdä kipsilevystä, ikkunalasista ja vuorivillasta. Samalla selvitetään päästövä hennyspotentiaalia, -haittoja ja luonnonvaranäkökulmaa, minkä jälkeen luodaan ohjaus keinoja kierrätyksen lisäämiseksi. Työssä otetaan huomioon myös haitalliset aineet ja materiaalien kelpoisuus. Lisäksi hyödynnetään pohjoismaista selvitystä, joka päättynee vuoden 2023 lopussa. Vastuutaho: YM, TEM Aikataulu: 2022 8.11 Toteutetaan digitaalinen rakennus­ ja purkumateriaalitietokanta Hyödynnetään kaavoitus- ja rakentamislakiehdotukseen sisältyneen rakennus- ja purku materiaaliselvityksen käyttöä valtakunnallisen rakennusjätetilastoinnin uudistamiseksi ja digitaalisten kiertotalousmarkkinoiden edistämiseksi. Parannetaan selvityksen toimi vuutta ja raportoinnin käyttäjälähtöisyyttä sekä kytketään se materiaalien vaihto- ja myyn tialustoihin. Kytketään ilmoituksen yhteyteen ohjeistusta työmaiden jätelajittelusta sekä 7 Hyödynnetään muutoin kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta. 61 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 asianmukaisesta jätehuollosta, uudelleenkäytöstä ja kierrätyksestä. Kytketään tietokanta jätetietojärjestelmään ja purkukartoitukseen. Vastuutaho: YM, kunnat, rakennuttajat Aikataulu: 2022 8.12 Kehitetään purkamisen tekniikoita ja suunnittelua Kehitetään säästävän purkamisen suunnittelua ja tekniikoita. Lisätään kiertotaloutta ja eri tyisesti uudelleenkäyttöä tukevan purkamisen osaamisen opetusta. Vastuutahot: OPH, Sitra, tutkimuslaitokset, RT, YTP, FDA, yritykset Aikataulu: 2022 Ehdotuksia muiden toimijoiden käyttöön: 8.13 Rakennustyömaat lisäävät syntypaikkalajittelua ja työntekijöiden ohjeistusta lajitteluun Varsinkin kipsijätteen ja mineraalivillan erilleen saaminen muusta rakennusjätteestä on tärkeää, jotta muut materiaalit ovat paremmin hyödynnettävissä ja laadukkaita. Jätelain viimeisimmässä uudistuksessa rakennustyömaille tuli mittava määrä erilliskeräysvaatimuk sia. Rakennustyömaiden tulee kouluttaa työntekijöitään näihin uusiin vaatimuksiin ja jät teen vähentämiseen. Toimeenpannaan myös rakentamisen muovit green deal -sopimusta, jolla kannustetaan rakentamisen työmaiden muovijätteen erilliskeräyksen parantamiseen ja tarjotaan ohjeistusta ja koulutusta erilliskeräyksen parantamisen tueksi. Vastuutahot: Rakennusliikkeet, RT, YTP ja jätehuoltoyritykset 8c Tavoite: Rakentamisen jätteiden laadukasta hyödyntämistä lisätään riskit halliten Toimenpiteitä valtionhallinnolle: 8.14 Mahdollistetaan julkisessa infra­ ja väylärakentamisessa uusiomateriaalien käyttö ja kannustetaan siihen Uusiomateriaalien käyttö otetaan huomioon infra- ja väylärakentamisessa jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Heti hankintavaiheessa pitää julkisissa kilpailutuksissa mahdollistaa uusiomateriaalien käyttö, ja hankkijan pitää hankkia näiden materiaalien käyttöön tarvitta vat luvat etukäteen. Vastuutaho: LVM, Väylävirasto, kunnat, Infra ry Aikataulu: 2022 62 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 8.15 Kannustetaan kuntia ja rakennusliikkeitä nimeämään koordinaattori ylijäämämaiden ja rakentamisessa syntyvien jätemateriaalien hyödyntämiseen Koordinoinnin puute on vaikeuttanut ylijäämämaiden hyödyntämistä. Suurimmissa kau pungeissa on jo maamassakoordinaattorit, jotka koordinoivat kaupunkien omien raken nuskohteiden maamassoja. Esim. Helsingin kaupunki on saanut koordinaattorin avulla merkittäviä säästöjä luonnonvarojen käytössä sekä kustannuksissa. Samanlaista koor dinointia tarvittaisiin myös yksityisiin rakennushankkeisiin suurimmissa kaupungeissa. Rakennusliikkeiden, kaupunkien sekä väylärakentajien koordinaattorit voisivat tehdä yhteistyötä maa-ainesten hyödyntämisessä (kts. myös toimenpide 8.16). Vastuutaho: YM, kunnat, rakennusliikkeet, Infra ry ja RT Aikataulu: 2022 8.16 Kehitetään viranomaisten yhteistyötä liikenneväylien maamassojen koordinaatiossa Väylävirasto ja ELYt kehittävät yhteistyötä kuntien (maamassakoordinaattoreiden) kanssa suurten väylähankkeisen yhteydessä. Isot väylärakentajat voisivat osallistua kun tien kanssa tehtävään koordinaatioon niin, että kunnat ottavat hankkeiden materiaaleja huomioon muussa rakentamisessa ja väylärakentajat taas käyttäisivät soveltuvia kuntien ylijäämämaa-aineksia hankkeissaan. Myös rakennushankkeiden sisällä tulee järjestää riittä västi tilaa maamassoille. Maamassojen koordinaatiota voi helpottaa myös jo olemassa ole villa digitaalisilla ratkaisuilla. Vastuutaho: LVM, Väylävirasto, ELYt, kunnat, Infra ry, RT Aikataulu: 2022 8.17 Laaditaan ohjeistus kiertotalouden soveltamisesta talojen, väylien ja viheralueiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen sekä levitetään hyviä käytäntöjä Kiertotalouden eri osa-alueita voidaan jo nykyisen lainsäädännön pohjalta edistää suun nittelun ja rakennuttamisen hyvillä käytännöillä. Kiinteistönomistajilla, alueidenkäytön suunnittelijoilla ja rakennuttajilla on oltava tarvittava osaaminen. Tiloja ja rakenteita voi daan suunnitella muuntojoustaviksi, tilatehokkaiksi ja helposti purettaviksi. Tulee kehittää myös malleja ja työkaluja turvallisten ja kokonaistaloudellisesti edullisten hyödyntämis vaihtoehtojen tunnistamiseksi erilaisille jätemateriaaleille. Esimerkiksi Väylävirasto käyttää teknisen soveltuvuuden arviointia materiaalien tunnistamiseen, minkä jälkeen materiaalit ovat käytettävissä rakennuskohteissa. Luodaan mineraalisen jätteen käytön kriteerit näennäisen hyödyntämisen estämiseksi. Rakennus- ja purkujätteiden käsittelyn tasoa ja käsittelymenetelmien laadukkuutta parannetaan ja yhdenmukaistetaan. Näiden jätteiden käsittelyssä syntyvien jakeiden 63 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 ja tuotteiden laadulle on luotava valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit hyötykäytön helpottamiseksi. Hyvät käytännöt pitää saada laajemmin käyttöön. Niitä syntyy erilaisissa kokeiluhank keissa mm. Tampereen Hiedanrannassa ja Espoon Kerassa sekä pohjoismaisen ministeri neuvoston Nordic Networks for Circular Constraction -hankkeessa. Tietoa tulisi yhä enem män levittää erilaisten foorumien kautta mm. Green Building Council, maarakentamisen neuvottelukunta, YGOFORUM ja UUMA 4 -hanke. UUMA 4:n pohjalle on tarkoitus perus taa erillinen yhdistys edistämään pysyvästi uusiomaarakentamisen tiedottamista ja hyvien käytäntöjen edistämistä. Myös uusiomaarakentaminen.fi -sivustolla on jo paljon tietoa. Vastuutaho: LVM, Väylävirasto, YM, Green Building Council, kunnat, Rakennustieto, suunnittelijat, rakennuttajat ja mahdollisesti Infra ry Aikataulu: 2022– 8.18 Luodaan pilaantuneiden maa­alueiden riskinhallintaan ohjauskeinoja, jotka säästävät luonnonvaroja ja edistävät kiertotaloutta tukevien menetelmien käyttöä Pilaantuneiden maiden kunnostaminen perustuu suurimmassa osassa kunnostettavista kohteista maan kaivamiseen ja maa-ainesten loppusijoittamiseen. Monissa kohteissa voi taisiin etukäteen tarkemmin suunnittelemalla kuitenkin käyttää myös kestävän kunnos tuksen menetelmiä kuten maaperän ja pohjaveden in situ -puhdistustekniikoita, joiden menetelmävalikoima on viime vuosina monipuolistuneet. Kestävän kunnostamisen edistä miseksi on laadittu oppaita ja ohjeita sekä myös taloudellisia ohjauskeinoja, jolla suositaan kestäviä kunnostusmenetelmiä. Maa-ainesjätteen synnyn vähentämiseen ja maa-ainesjätteen hyödyntämisen lisäämiseen pyritään ympäristönsuojeluun ja alueidenkäyttöön liittyvillä säädösuudistuksilla, jotka tukevat pilaantuneiden alueiden riskiperusteista puhdistamista sekä kaivettujen maa-ai nesten suunnitelmallista ja turvallista jatkokäyttöä. Kestävää kunnostamista voidaan edis tää myös pilaantuneiden alueiden puhdistus- ja rakennushankkeiden hankintamenette lyissä sekä viranomaispäätöksissä. Uudet tavat vaativat alan toimijoilta aktiivista yhteis työtä sekä ohjeistusta ja koulutusta, joilla osaamisen kehittymistä ja muutosta tuetaan. Vastuutaho: YM, ELYt, SYKE, kunnat Aikataulu: 2021 64 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 8.19 Päivitetään ohjeet saumausmassojen haitta­aineista ja annetaan ohjeistus näiden aineiden huomioimisessa haitta­ainekartoituksissa ja purkamisessa Alustavien tutkimustulosten perusteella elementtirakennusten saumausmassoissa sekä lämpölasi-ikkunoiden liimoissa ja tiivistysmassoissa on voitu Suomessakin käyttää 1970-luvulta alkaen lyhytketjuisia klooriparafiineja (SCCP, POP-yhdiste). SCCP:llä korvattiin PCB-saumausmassoja sen jälkeen, kun PCB:n käytöstä alettiin luopua. On tarpeen selvittää lisätutkimuksilla SCCP:n esiintymistä Suomessa etenkin 1970-1990-luvuilla rakennettujen tai saneerattujen rakennusten betonisaumauksissa ja ikkunoissa. Jatkossa SCCP-pitoisuuk sia tulisi selvittää rakennusten purkamisessa ja kierrätyksessä samalla tavoin rutiiniluontoi sesti kuin nykyisin selvitetään vanhempien rakennusten PCB-pitoisuutta. Vastuutaho: YM Aikataulu: 2023 65 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 6 Ympäristöselostus Tämä luku on Sova-lain mukainen ympäristöselostus. Lisäksi ympäristöselostukseen kuuluu luku 4. Jätesuunnitelmaan kytkeytyvät strategiset ohjelmat, luku 7. Seuranta sekä erillinen vaikutusarviointitaulukko. 6.1 Valmistelu ja osallistuminen Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 on val misteltu laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suun nitelman ohjausryhmänä toimi ympäristöministeriön asettama jätealan yhteistyöryhmä (ennen jätealan strateginen yhteistyöryhmä), jonka ensimmäinen kokous jätesuunnitel man päivityksestä oli 23.2. 2020. Ryhmässä on edustettuna jätehuoltoalan keskeiset sidos ryhmät. (Kuva 1.) Ohjausryhmä kokoontui 10 kertaa jätesuunnitelman laadinnan aikana. Lisäksi ohjausryhmä on saanut kommentoida suunnitelmaa myös kokousten välissä. Kuva 1. Jätesuunnitelman ohjausryhmässä oli edustettuna laajasti Suomen jäteala ja sen sidosryhmät. • maa- ja metsätalousministeriö • sosiaali- ja terveysministeriö • työ- ja elinkeinoministeriö • ulkoministeriö* • ympäristöministeriö • Elintarviketeollisuusliitto ry • Jätehuoltoyhdistys ry • Kaupan liitto • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK • Metsäteollisuus ry • Rakennusteollisuus RT ry • Suomen Kiertovoima KIVO ry • Suomen Kiinteistöliitto ry • Suomen Kuntaliitto • Suomen luonnonsuojeluliitto * • Suomen Pakkausyhdistys ry • Teknologiateollisuus ry • Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta • Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry • Aalto-yliopisto * • Aluehallintovirasto * • Business Finland Oy* • ELY-keskus • Kilpailu- ja kuluttajavirasto • Motiva Oy • Pirkanmaan ELY-keskus /tuottajavastuu • Ruokavirasto • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra • Suomen ympäristökeskus SYKE • Teknologian tutkimuskeskus VTT L I I T O T J A Y H D I S T Y K S E TM I N I S T E R I Ö T V A L T I O N O R G A N I S A A T I O T J A T U T K I M U S * uudet jäsenet 15.4.2021 mukaan 66 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivityksessä vuosina 2020–2021 alueellinen osallistu minen ja toimenpiteiden ideointi järjestettiin Circwaste -hankkeen osana neljänä erillisenä työpajana Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan sekä Pohjois-Karjalan alueilla. Työpajoihin osallistui kaikkiaan 97 jäte- ja kiertotalousalan asiantuntijaa. Lisäksi ympäris töministeriö järjesti Turun Ammattikorkeakoulun kanssa neljä YM:n ja SYKEn yhteistä työ pajaa alueellisten työpajojen ideoiden jatkotyöstämiseksi. Näiden työpajojen lisäksi jär jestettiin yksi maaseudun ja haja-asutuksen jätekysymyksiin erikoistunut toimenpiteiden ideointitilaisuus Pohjois-Karjalan alueella. 6.1.1 Vision ja painopisteiden määrittely Koska tässä suunnitelmassa on kyse vuonna 2017 hyväksytyn valtakunnallisen jätesuun nitelman päivityksestä, osa suunnittelusta perustui aiempaa suunnitelmaa varten tehdylle työlle. Päivitystyö aloitettiin ohjausryhmässä keskustelulla aiemman valtakunnallisen jäte suunnitelman vision sekä tavoitteiden ajankohtaisuudesta. Ohjausryhmässä päätettiin päi vittää visio ja todettiin, että edellisen suunnitelmakauden painopisteet ovat edelleen ajan kohtaisia. Myös tavoitteet päätettiin pääosin pitää samoina kuin ennen, korjaten joitakin niistä pienillä muutoksilla tavoiteajan pidennyttyä. Edelliseltä suunnitelmakaudelta siirtyvät painopisteet, sekä syyt painopisteiden valintaan: 1. Yhdyskuntajätteet jätedirektiivin kierrätystavoitteeseen pääseminen on haastavaa; käsittelyssä olevassa jätedirektiivien muutoksessa kierrätystavoitteet todennäköisesti edelleen nousevat. 2. Biohajoavat jätteet aiheuttavat jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä merkittävän osan; suuri kierrätyspotentiaali ja ravinteiden kierrätyksen kannalta olennaisia; biojätteen kierrätysasteen nostaminen nostaa myös yhdyskuntajätteen kierrätysastetta. 3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sisältää sekä kriittisiä että arvokkaita raaka-aineita, joita tulisi saada paremmin kiertoon; sisältää myös aineita, jotka tulisi saada kierrosta pois (esim. POP-aineet); laittomia kansainvälisiä siirtoja tapahtuu valvonnasta huolimatta. 4. Rakentamisen jätteet määrältään Suomen toiseksi suurin jätelaji; jätedirektiivissä on tavoitteet rakentamisen jätteelle, eikä niitä ole saavutettu. 67 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Painopisteiden lisäksi erillisiksi osa-alueiksi tavoite- ja toimenpideosiossa päätettiin nostaa jäte- ja tuotetiedon digitaalisuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat tär keitä kaikkien jätesuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi ja seuraa miseksi, sekä pakkausjätteiden vähentämistä ja kierrättämien lisäämistä sekä kertakäyttö muovin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet. Myös jätteen synnyn ehkäisyn yleiset toi menpiteet ovat omana osionaan. 6.1.2 Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Ohjausryhmä päätti ensimmäisissä kokouksissaan, että tavoitteet säilytetään samoina kuin voimassa olleessa jätesuunnitelmassa. Suunnittelun aikana kuitenkin korjattiin joitain tavoitteita ajanmukaisemmiksi. Kesällä 2020 tehtiin kysely ELYille tarpeesta siirtää alueellisista jätesuunnitelmista paino pisteitä, tavoitteita tai toimenpiteitä valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Samalla kysel tiin myös muista alueellisista tarpeista päivitettävälle jätesuunnitelmalle. Kesällä 2020 lähetettiin seurantakysely kaikille valtakunnallisen jätesuunnitelman 2023 toimenpiteistä vastaaville siitä, kuinka toimenpiteet ovat edistyneet ja tarvittaisiinko toimenpiteisiin muu toksia suunnitelman päivityksessä. Vastausten pohjalta karsittiin jo tehdyt toimenpiteet pois sekä tehtiin muutoksia jätettyihin toimenpiteisiin. Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2023 toimenpiteet olivat parhaiten toteutettu yhdyskuntajätteen ja biohajoavan jätteen painopisteissä. Myös rakennusjätteet painopisteen jätteen synnyn ehkäisyn toi menpiteet oli hyvin toteutettu. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelemiseksi järjestettiin useita työpajoja. Koronapan demian vuoksi pääosa työpajoista järjestettiin virtuaalisesti. Toimenpiteiden ideointia var ten järjestettiin jätesuunnitelman toteutusta tukevan Circwaste -hankkeen osana viitenä erillisenä työpajana. Suunnitelmaluonnokset ja taustaraportti on ollut useita kertoja kommenteilla työpajojen välissä jätealan strategisessa yhteistyöryhmässä ja muilla alan yhteistyöorganisaatioilla. 6.1.3 Jätesuunnitelman vaikutusten arviointi Valtakunnallisen jätesuunnitelman ympäristövaikutuksia, taloudellisia sekä muita yhteis kunnallisia vaikutuksia arvioitiin sekä ensimmäisen suunnittelu- että päivityskierrok sen aikana. Päivitetyn jätesuunnitelman vaikutusten arvioinnissa sovellettiin SOVA lain mukaista ympäristöarviointia. Arviointi kytkeytyi osaksi koko suunnitelmapro sessia ja vaiheita, joissa tehtiin ratkaisuja tavoitteiden ja toimenpiteiden valinnasta. 68 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Jätesuunnitelmaprosessi oli vuorovaikutteinen ja toteutettiin SOVA-menettelyn mukaisesti. Arvioitujen vaikutusten edellytyksenä on suunnitelman toimenpiteiden laaja toteutumi nen. Vaikutusten merkittävyyttä on pyritty kuvailemaan sanallisesti. Osaan esitetyistä vai kutuksista liittyy enemmän epävarmuuksia kuin toisiin. Vaikutukset ovat osittain ristikkäi siä, jolloin nettovaikutusten arvioiminen on haasteellista. Päivitetyn suunnitelman toimen piteiden vaikutusarvioinnin tuloksista on laadittu erillinen taulukkomuotoinen kooste. 6.1.4 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 vaikutusarviointitaulukoineen laitet tiin lausunnoille 18.10.2021 lausuntopalvelu.fi –palvelussa (lausuntoaika 18.10.2021– 19.11.2021). Lausuntoja annettiin yhteensä 75, joista muutama oli saman tahon eri asioista antama eli lausunnonantajatahoja oli yhteensä 73. Lausunnon antoi 5 ministeriötä, 10 elin keino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, 9 muuta valtion viranomaista, yksi maakuntaliitto, 10 kuntia tai niiden jätehuoltoa edustavaa tahoa, 8 tuottajavastuuorganisaatiota, 20 muuta edunvalvontaorganisaatiota, 2 tutkimus- ja koulutuslaitosta, 2 kansalaisjärjestöä, 8 yritystä sekä yksi yksittäinen kansalainen. Lausunnot olivat pääosin myönteisiä, mutta lausunnot sisälsivät paljon yksittäisiä kom mentteja erityisesti tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Lausunnot pyrittiin ottamaan huomioon tekemällä esitettyjä muutoksia teksteihin ja lisäämällä tai poistamalla ehdotetut vastuuta hot. Tekstit päivitettiin samalla vastaamaan tämän hetkistä tilannetta (mm. jäteasetuksen muutos on hyväksytty lausuntoajan jälkeen). Erityisesti toimenpiteisiin kohdistuvissa lau sunnoissa oli vastakkaisia kantoja, jolloin lausunnoissa ehdotettuja muutoksia oli mahdo ton ottaa huomioon kaikilta osin. Tällöin pyrittiin valitsemaan tavoitteisiin johtava kanta. 6.2 Jätesuunnitelman keskeiset vaikutukset Valtakunnallisen jätesuunnitelman tärkeimmät vaikutukset liittyvät kiertotalouden, materiaalien kestävän ja turvallisen käytön lisääntymiseen sekä ympäristönsuojelun edis tymiseen. Uusien menettelytapojen ja teknologioiden käyttöönoton myötä jätesuunnitel malla on merkittävä myönteinen vaikutus syntyvien jätteiden määrään ja laatuun sekä tätä kautta myös jätteiden käsittelyyn sekä lisäksi systeemitason ympäristövaikutusten ja pääs töjen vähenemiseen. Suunnitelman toteutuminen vaikuttaa myönteisesti myös uudelleen käytön vahvistumiseen sekä kierrätyksen tasoon. Materiaalikierrot vahvistuvat ja puhdistu vat jätesuunnitelman toimeenpanon myötä. Suunnitelma vahvistaa myös kierrätysraaka ainemarkkinoita. Toteutuessaan optimaalisella tavalla suunnitelmalla ei ole merkittäviä 69 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Suomen valtion rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia, eikä myöskään merkittäväksi arvioi tuja haitallisia ympäristövaikutuksia. Jätesuunnitelman toimenpiteillä syvennetään kiertotalouteen liittyvää tutkimus- ja kehit tämistoimintaa. Panostus yritysten, hallinnon ja kansalaisten koulutukseen ja viestintään sekä uudet toimintatavat ja yhteistyön muodot yritysten ja julkisen sektorin välillä lisää kiertotalouteen ja jätteisiin liittyvää ymmärrystä, ympäristötietoisuutta ja osaamista. Jäte suunnitelma nostaa jätetiedon laatua ja hallintaa tasolle, joka mahdollistaa kiertotalouden ja jätepolitiikan tavoitteisiin yltämisen. Jätesuunnitelmalla on talouteen myönteisiä vaikutuksia muun muassa korkealaatuiseen kierrätykseen liittyvän uuden yritystoiminnan, työllisyyden kasvun sekä laitosinvestoin tien kautta. Kuitenkin esimerkiksi kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää myös merkit täviä huomattavia panostuksia ja tämä saattaa merkitä suorien ja välillisten kustannusten nousua monille toimijaryhmille. Yhdyskuntajätehuollossa kierrätyksen lisäämisestä aiheu tuvat ympäristö- ja kustannusvaikutukset on selvitettävä parhaan kokonaisratkaisun löy tämiseksi. Laitosinvestointien ympäristövaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti ja mah dolliset negatiiviset vaikutukset pyritään minimoimaan. Jätesuunnitelman toteutuminen uudistaa viranomaisten toimintatapoja, kasvavia resurssitarpeita sekä sääntelytaakkaa. Järjestelmätason muutoksen ja kiertotalouden toteutumisen edellytyksinä olevat laadukas jäte- ja tuotetieto sekä digitaalisuus niin ikään vaativat sekä julkisia että yksityisiä resurs seja. Suunnitelman toteutuminen luo myös edellytyksiä ja mahdollisuuksia ottaa käyttöön kiertotalouden uusia toimintamalleja sekä liiketaloudellisesti toimivia konsepteja. Suunni telman taloudellisten vaikutusten yhteenlaskenta ei toteutetulla arviointitasolla ole mah dollista. Lainsäädäntöuudistuksia edellyttävien toimenpiteiden vaikutuksista tehdään kui tenkin lakivalmistelun yhteydessä aina tätä tasoa tarkempi arvio. Valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisimpiä vaikutuksia painopisteittäin ovat: Jäte- ja tuotetiedon oikeellisuus ja digitaalisuus sekä jätteen synnyn ehkäisyn yleiset toimenpiteet Julkisen ja yksityisen sektorin materiaalitehokkuus kasvaa vapaa ehtoisten sopimusten ja katselmusten, lupamenettelyn sekä julkisten hankintojen avulla. Lisääntynyt koulutus ja neuvonta vahvistavat ymmärrystä toiminta tavoista kiertotalouden edistämiseksi. Tarkempi ja luotettavampi jätetieto ja sen hallinta mahdollistavat entistä vahvemmat materiaalikierrot. 70 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Yhdyskuntajätteet Palveluiden käyttö tuotteen ostamisen sijaan, jakamistalouden mallien lisääntyminen sekä tehostuva uudelleenkäyttö vähentävät uusien hyö dykkeiden valmistamisen tarvetta, neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Toimenpiteet mahdollistavat kiertotalouden ympärille syntyvien uusien liiketoimintakonseptien syntymistä. Kierrätyksen lisääminen säästää luonnonvaroja. Jätteiden kierrätyksen lisääntyminen vahvistaa työlli syyttä ja liiketoimintaa kierrätysalalla. Kierrätyksen kasvu kasvattaa eri toimija ryhmien kustannuksia. Biohajoavat jätteet Ruokaketjun eri vaiheisiin ja toimijoihin kohdistuvat ruokahävikin vähentämistoimenpiteet vähentävät luonnonvarojen ja energian kulu tusta ja sitä kautta hillitsevät tehokkaasti ilmastomuutosta. Ruokahävikin vähentämiseen liittyvät toimintatavat arvoketjun varrella aikaansaavat kustannussäästöjä. Biohajoavien jätteiden ja niissä olevien ravinteiden tehokkaampi ja turvallinen kierrätys vähentää mineraalilannoitteiden tarvetta maatalou dessa ja kriittisenä raaka-aineena pidetyn neitseellisen fosforin tarvetta. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Kuluttajien omaksuessa uusia toimintamalleja laitteiden käyttöasteen nousu ja käyttöiän pidentyminen hillitsevät SER:in syntymääriä. Uusi tutkimustieto, kuluttajavalinnat ja tehostunut lajittelu poista vat haitallisia aineita kierrätykseen päätyvistä jätevirroista ja parantaa materiaalikiertojen laatua. Rakentamisen jätteet Rakennustuotteiden ja -osien uudelleenkäytön ja kierrätyksen tehostumi nen säästävät neitseellisiä luonnonvaroja. Julkisille ja yksityisille toimijoille ehdotettavat uudet käytännöt sekä tie don ja osaamisen lisääntyminen edistävät turvallisia materiaalikiertoja sekä vahvistavat kierrätysraaka-ainemarkkinoita. Lisäksi valtakunnallinen jätesuunnitelma tukee ja edistää osaltaan monia muita kansain välisiä ja kansallisia politiikkatoimia ja -tavoitteita eri hallinnonaloilla. Keskeisimpiä näistä ovat EU:n kiertotalouspolitiikka, ruokahävikkitiekartta, merenhoidon toimenpideohjelma, kiertotalouden strateginen ohjelma, muovitiekartta, korjausrakentamisen ohjelma, keski pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä energia- ja ilmastostrategia. 71 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Arvioitujen vaikutusten edellytyksenä on suunnitelman toimenpiteiden laaja toteutu minen. Positiivisten vaikutusten aikaansaaminen ja haitallisten vaikutusten estäminen edellyttävät valtionhallinnon puolelta taloudellisia panostuksia ehdotettuihin toimiin. Riskit haitallisista vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen ovat olemassa kuten kehityk sessä ilman jätesuunnitelman toteutumista. Jätesuunnitelman aikaansaamat lisäriskit nykykehitykseen verrattuna on arvioitu vähäisiksi. Kaikilla painopistealueilla on olen naista saada tuotannon, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja jätehuollon arvoketjuihin kyt keytyvät sidosryhmät laajasti sitoutumaan jätesuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpitei den toteutukseen. Kiertotalouden toteutuminen, mihin jätesuunnitelma osaltaan pyrkii vaikuttamaan, edellyttää järjestelmätason muutoksia, jossa irtaudutaan yhteiskunnan materiaali sidonnaisuudesta ja siirrytään aineettomaan arvontuotantoon. Jos suunnitelma ei toteudu, kehitykseen vaikuttavat muut tekijät ja vaikutuksetkin voivat silloin olla toiset. 6.3 Ympäristön nykytila ja kytkennät jätesuunnitelmaan Jätehuollon nykytila on kuvattu Valtakunnallisen jätesuunnitelman nykytilajulkaisussa8. Siellä kuvataan jätteiden syntyä eri toimialoilla sekä kytkentää muun muassa bruttokan santuotteen kehitykseen. Pitkään yhdyskuntien jätemäärät ovat seuranneet talouske hitystä mutta aivan viime vuosina jätemäärät ovat lisänneet kasvuaan. Yksittäisiä syitä yhdyskuntajätemäärien ei ole tilastoista nähtävissä, ja kasvua on tapahtunut useiden jäte lajien kohdalla. Ympäristön tila Suomessa 2017−2018 tietopaketeissa9 olevien teemojen (Suomen vesistöjen tila ja tulevaisuus, kiertotalous, kaupunkiluonto, musta hiili ja ilmas tonmuutos) avulla arvioidaan Suomen ympäristön tilaa ja sen kehityssuuntia. Suomen ympäristön tila on kehittynyt parempaan suuntaan. Päästöt ilmaan ja vesiin ovat vähenty neet selvästi viime vuosikymmeninä. Kaikkein vakavimmat ongelmat, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ovat kuitenkin yhä ratkaisematta. Kasvihuo nekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet 2000-luvun alun huippuvuosista. Vesistöjen rehevöitymiseen vaikuttavat pääravinteet ovat typpi ja fosfori. Teollisuudessa niiden päästöt on saatu hallintaan, mutta maatalouden osuus nykyisestä vesistöjen kuor mituksesta on merkittävä. Yhdyskuntien jätevesistä fosfori poistetaan jo hyvin tehokkaasti. Viime vuosina keskusteluun ovat nousseet kaivosten vedenhallinnan ongelmat, vesistöi hin kulkeutuvat kemikaalit (mm. lääkeaineet) ja muovit. Jätehuollon kytkentä erityisesti ilmastonmuutokseen ja ilmastopolitiikan tavoitteisiin on selkeä. Jätehuollon ilmastovaikutuksia on hillinnyt tehokkaasti valtioneuvoston asetus 8 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79699 9 Ympäristön tila Suomessa 2017-2018. https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat ja tilastot/Ympariston tila Suomessa 20172018 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79699 https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat ja tilastot/Ympariston tila Suomessa 20172018 72 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 kaatopaikoista, joilla rajoitetaan orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikoille. Kaato paikoille sijoittamisen merkittävä väheneminen sekä kaatopaikkakaasun hyödyntämi nen ovat vähentäneet jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä. Menneiden vuosien talous kriiseillä on ollut myös vaikutuksia ympäristön tilaan. Vaikutukset ympäristöön ovat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä; samalla kun taantuma on vähentänyt luonnonvarojen käyt töä ja muuta ympäristön kuormitusta kuten esimerkiksi jätemääriä, se on myös hidasta nut monia ympäristöpolitiikan prosesseja, kuten kansainvälistä ilmastonsuojelua10. Valta kunnallinen jätesuunnitelma tavoittelee erityisesti jätemäärien vähenemistä sekä jätteiden turvallista kierrätystä ja käsittelyä kiertotalouden osoittamilla keinoilla. 10 Ympäristön tila Suomessa 2013. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42264 https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42264 73 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 7 Seuranta Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja jätteen määrän ja haitallisuuden ohjelman toteutu mista ja vaikuttavuutta tulee seurata jätedirektiivin mukaan vähintään joka kuudes vuosi sekä tarvittaessa valmisteltava tarkistettu suunnitelma valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Jätesuunnitelman toteutumista seurataan sekä määrällisin että laadullisin indikaattorein. Jätesuunnitelman sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen ohjelman seuran taan valituissa määrällisissä indikaattoreissa on pyritty selkeyteen ja yksinkertaisuuteen myös tietojen saatavuuden suhteen. Seurantaa on valmisteltu suunnitelman toimenpitei den muodostamisen yhteydessä. Suomen ympäristökeskus koostaa indikaattorit vuosittain. Indikaattorien valinnassa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman pitkälle sellaisia tietoja, joita kerätään ja seurataan olemassa oleviin säädöksiin perustuen. Tämä turvaa seurantatietojen saannin myös tule vaisuudessa. Keskeisiä tietolähteitä ovat muun muassa Tilastokeskuksen jätetilasto sekä tuottajavastuutilastot. Lisäksi seurataan soveltuvin ja hyödyllisin osin eräitä edellisen jäte suunnitelman seurannassa käytettyjä keskeisiä tunnuslukuja, jotka kuvaavat jätehuollon yleistä kehittymistä. Indikaattorit esitetään vuosittain valtakunnallisen jätesuunnitelman internet-sivulla. Indikaattorityön lisäksi jätesuunnitelman toimeenpanoa ja seurantaa tukevat jätelain mukaiset alueelliset yhteistyöryhmät. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta täydentää indikaattorien seurantaa. Ympäristö ministeriö vastaa toimenpiteiden toteutumisen seurannasta. Seurannassa tarkastellaan myös kunnallisten jätelaitosten laatimien sekajätteen koostumustutkimusten tuloksia sekä jätelaitosten tietoja kotitalouksilta erilliskerättävän hyötyjätteiden kertymistä. Toimenpiteiden etenemistä kartoitetaan sekä puolessavälissä jätesuunnitelmakautta vuonna 2024 että suunnitelmakauden lopussa vuonna 2027. Väliarviossa vuonna 2024 kootaan yhteen ne mahdolliset toimet, joita ei ole vielä käynnistetty. Edellisen jätesuunnitelman aikana huomattiin, että käytössä olleet indikaattorit eivät soveltuneet erityisen hyvin kuvaamaan toimenpiteiden vaikutusta. Asetetut toimenpi teet eivät olleet riittävän vahvoja aiheuttaakseen muutoksia esimerkiksi kansantalou den materiaalivirtojen kehityksessä. Jätteen määrän vähenemistä seurataankin muu tamien numeeristen indikaattorien lisäksi erityisesti erilaisia laadullisia indikaattoreita. 74 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Lisäksi seurantaraportissa tarkastellaan jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden indikaattorityön kehitystä kansallisella ja EU-tasolla. Väliarvioinnin yhteydessä tarkastel laan myös digitalisuuden ja datan laadun edistymistä myöhemmin päätettävien mitta rien avulla, joita voivat olla esimerkiksi järjestelmien käytettävyyden kehittyminen, tiedon siirtorajapintojen käyttömäärät tai YLVA-järjestelmän käyttöönottomäärät kunnissa. 7.1 Indikaattorit Jätehuollon yleistä kehitystä, kuten kokonaisjätemäärien kehitystä sekä kierrätyksen tilannetta seurataan seuraavien indikaattorien avulla: Taulukko 2. Jätehuollon yleinen kehitys Indikaattori Tietolähde Kokonaisjätemäärä toimialoittain tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Jätteiden käsittelymäärät tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Vaarallisten jätteiden määrä toimialoittain tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Pakkausjätteiden kierrätysasteet jakeittain (lasi, muovi, paperi/pahvi/ kartonki, metalli, puu) % / vuosi Tuottajavastuuviranomainen (Pirkanmaan ELY-keskus): Pakkausjätetilasto Jätesiirtoasetuksen mukaisesti luvitetut, maasta viedyt ja tuodut jätemäärät jätelajeittain tonnia / vuosi SYKE Jätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys vuosi 2015 indeksi=100 Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla euroa / vuosi Tilastokeskus: Ympäristöliiketoimintatilasto Ympäristöliiketoiminnan työllisyys jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla henkilötyövuosi Tilastokeskus: Ympäristöliiketoimintatilasto Painopistekohtaisten tavoitteiden toteutumista seurataan seuraavien indikaattorien avulla: 75 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Taulukko 3. Painopistekohtaisten tavoitteiden toteutumisen seuranta ja indikaattorit Indikaattori Tietolähde Yhdyskuntajätteet Syntyvä yhdyskuntajätemäärä tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Yhdyskuntajätemäärä/asukas kiloa / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto ja väestötilastot Yhdyskuntajätemäärän kehitys suhteessa BKT:n kehitykseen Tilastokeskus: Jätetilasto sekä kansantalouden tilinpito Yhdyskuntajätteen käsittelyn osuudet % Tilastokeskus: Jätetilasto Yhdyskuntajätteen poltto- ja kaatopaikkasijoituksen määrä/ asukas (Suomi ja EU27) kiloa / vuosi Eurostat: Jätetilasto Rakentamisen jätteet Syntyvä rakentamisen kokonaisjätemäärä tonnia / vuosi Tilastokeskus: Jätetilasto Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina % Tilastokeskus: Jätetilasto Sähkö­ ja elektroniikkalaiteromu SE-laitteiden uudelleenkäytön määrät tonnia / vuosi Tuottajavastuuviranomainen (Pirkanmaan ELY-keskus): SER:in tuottajavastuutilasto SER:n hyödynnetty määrä tonnia / vuosi Tuottajavastuuviranomainen (Pirkanmaan ELY-keskus): SER:in tuottajavastuutilasto Biohajoavat jätteet Elintarvikejätteen määrä tonnia / vuosi Luonnonvarakeskus Yhdyskuntajätteeseen kuuluvan biojätteen kierrätysaste % Tilastokeskus: Jätetilasto, KIVO koostumustietopankki, laskenta SYKE Kompostoidun11 biohajoavan jätteen määrä tonnia / vuosi Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA Mädätetyn biohajoavan jätteen määrä tonnia / vuosi Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA Biokaasulaitosten määrä lukumäärä Itä-Suomen yliopisto: Biokaasulaitosrekisteri ja Ympäristölupa- ja valvontatietojärjestelmä YLVA 11 Varsinaisena käsittelymuotona oleva kompostointi sekä jälkikompostointi esim. mädätyksen jälkeen. 76 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Eri tuoteryhmien uudelleenkäyttömäärien EU-raportoinnin vakiintuessa harkitaan uusien uudelleenkäytön indikaattorien mukaan ottamista myös valtakunnallisen jätesuunnitel man seurantaan. Lainsäädäntö Jätealan lainsäädäntö löytyy päivitettynä nettisivulta https://ym.fi/jatelainsaadanto. Tässä on kuitenkin lueteltuina tärkein jätealan lainsäädäntö. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 98/2008 jätteistä (ns. Jätedirektiivi) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta Jätelaki 646/2011 Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta 151/2013 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 519/2014 Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 1029/2021 (ns. Pakkausjäteasetus) Valtioneuvoston asetus juomapakkausten palautusjärjestelmästä 526/2013 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 (ns. Mara-asetus) Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2015) (ns. SOVA-laki) Termit Kiertotalous on uusi talouden toimintatapa, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia maa pallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi ja ne pysyvät kierrossa pitkään ja turvallisesti. Tuotteita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja uudelleenkäytetään. Jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja se kierrätetään. Kiertotalous on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä. (Kiertotalouden strateginen ohjelma12) Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asun tolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi-, tekstiili- ja biojäte sekä käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet, 12 https://ym.fi/kiertotalousohjelma https://ym.fi/jatelainsaadanto https://ym.fi/kiertotalousohjelma https://ym.fi/kiertotalousohjelma https://ym.fi/kiertotalousohjelma 77 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 paristot, akut ja suurikokoiset esineet, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, pal velu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä, ei kuitenkaan saostus- ja umpisäiliölietettä; (Jätelaki 6§) Elintarvikejätteellä tarkoitetaan sekä syömäkelvotonta että ainakin alun perin syömäkel poista ruokaa, mitä ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna arvokomponenttina; (EU:n jätedirektiivi 2008/98/EY; LUKE) Biohajoava jäte on elintarvike-, puutarha-, paperi-, kartonki- ja puujätettä sekä kasvi- ja eläintuotannossa, metsäteollisuudessa ja yhdyskuntien ja elintarviketeollisuuden jäteve denpuhdistamossa syntyvää jätettä sekä muuta sellaista jätettä, joka voi hajota aerobisesti tai anaerobisesti (VNA Kaatopaikoista 3§) Biojätteellä tarkoitetaan asumisessa, toimistoissa, ravintoloissa, tukkuliikkeissä, ruoka loissa, ateriapalveluissa, vähittäisliikkeissä ja muissa vastaavissa toiminnoissa syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaa vaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä; (Jätelaki 6§). Rakentamisen jätteellä tarkoitetaan samaa kuin rakennus- ja purkujätteellä, mutta termin käytöllä on haluttu korostaa kaiken rakentamisessa syntyvän jätteen kuulumista tämän teeman alle. Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä; (Jätelaki 6§) Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisellä tarkoitetaan sellaista toimintaa ennen kuin tuotteesta tulee jätettä, jolla edistetään tuotteen uudelleenkäyttöä, pidennetään sen käyttöikää tai ehkäistään muulla tavoin jätteen syntymistä taikka vähennetään tuotteessa olevien vaarallisten ja muiden haitallisten aineiden määrää tai syntyvän jätteen haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia; (Jätelaki 6§). Uusiomateriaali (UUMA-materiaali) on yleistermi, jota käytetään tarkoitettaessa esimer kiksi ylijäämämaita, varsinaisesta käytöstä poistunutta materiaalia, teollisessa prosessissa syntynyttä jätettä tai sivutuotetta, jotka sellaisenaan tai jalostettuna soveltuvat käytettä väksi maarakentamisessa (UUMA2). Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tar koitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu; (Jätelaki 6§). 78 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Uudelleenkäytön valmistelulla tarkoitetaan jätteen tarkistamiseksi, puhdistamiseksi tai korjaamiseksi toteutettavaa toimintaa, jolla käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistel laan siten, että se voidaan käyttää uudelleen ilman muuta esikäsittelyä; (Jätelaki 6§). Jätteen erilliskeräyksellä tarkoitetaan jätteen keräystä siten, että lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet pidetään toisistaan erillään uudelleenkäytön valmistelun, kierrätyksen, muun hyödyntämisen taikka muun erityisen käsittelyn helpottamiseksi; (Jätelaki 6§). Jätteen esikäsittelyllä tarkoitetaan alustavia toimia ennen jätteen varsinaista hyödyntä mistä kuten esimerkiksi varastointi, lajittelu, yhdistäminen, paloittelu, murskaus ja paalaus (Jäteasetus liite1). Jätteen kierrätyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa jäte valmistetaan tuotteeksi, mate riaaliksi tai aineeksi joko alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen; jätteen kierrätyksenä ei pidetä jätteen hyödyntämistä energiana eikä jätteen valmistamista polttoaineeksi tai maantäyttöön käytettäväksi aineeksi; (Jätelaki 6§). Jätteen hyödyntämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka ensisijaisena tuloksena jäte käyte tään hyödyksi tuotantolaitoksessa tai muualla taloudessa siten, että sillä korvataan kysei seen tarkoitukseen muutoin käytettäviä aineita tai esineitä, mukaan lukien jätteen valmis telu tällaista tarkoitusta varten; (Jätelaki 6§). Jätteen loppukäsittelyllä tarkoitetaan jätteen sijoittamista kaatopaikalle, polttoa ilman energian talteenottoa tai muuta näihin rinnastettavaa toimintaa, joka ei ole jätteen hyö dyntämistä, vaikka toiminnan toissijaisena seurauksena on jätteen sisältämän aineen tai energian hyödyntäminen, mukaan lukien jätteen valmistelu loppukäsittelyä varten; ( Jätelaki 6§). Materiaalitehokkuus tarkoittaa kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana (Motiva 2017)13. 13 Motiva. Materiaalitehokkuus. Internet-sivut. Viitattu 14.11.2017. https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus https://www.motiva.fi/ratkaisut/materiaalitehokkuus 79 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 LY H E N T E E T ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus AVI Aluehallintovirasto DVV Digi- ja väestötietovirasto EEA Euroopan ympäristövirasto (European Environment Agency) EEJ Ei enää jätettä (End of waste, EoW) ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus FDA Suomen Purkuliikkeiden liitto ry GTK Geologian tutkimuskeskus KEINO Kestävien innovatiivisten hankintojen osaamisverkosto KIVO Suomen Kiertovoima ry LUKE Luonnonvarakeskus LVM Liikenne- ja viestintäministeriö MaRa Matkailu- ja ravintolapalvelut, MaRa ry MMM Maa- ja metsätalousministeriö MTK Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö OPH Opetushallitus RAKLI RAKLI ry, Kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien, toimitilajohdon ja rakennuttajien järjestö RATEKO Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rinki Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy RT Rakennusteollisuus RT ry SAFA Suomen Arkkitehtiliitto SAFA SBB Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB SER Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra SKOL Suunnittelu- ja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL ry SM Sisäministeriö STM Sosiaali- ja terveysministeriö SYKE Suomen ympäristökeskus SYKLI Suomen ympäristöopisto SYKLI TEM Työ- ja elinkeinoministeriö VM Valtiovarainministeriö VNK Valtioneuvoston kanslia VTT Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VVY Suomen Vesilaitosyhdistys ry YM Ympäristöministeriö YTP Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry II YMPäRISTöMINISTERIöN JULKAISUJA 2022:13 Aleksanterinkatu 7, Helsinki | PL 35, FI-00023 Valtioneuvosto | ym.fi ISBN: 978-952-361-266-2 PDF ISSN: 2490-1024 PDF