Act on the promotion of the use of renewable fuels for transport (No. 446 of 2007)
صدر في 2007-04-13 · النص بتاريخ 2026-10-01
القانون العام والإرشادات الرسمية منشورة بوصفها أبحاثاً. ليست مشورة قانونية أو ضريبية أو مالية.
البحث نفسه مكتوب بالإنجليزية. العناوين والوسوم مترجمة؛ أما النتائج والاقتباسات فغير مترجمة.
عن هذا القانون
- العنوان الأصلي
- Laki uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä.
- اللغة
- Finnish
- النوع
- قانون
- الدولة
- فنلندا
- الموضوعات
- Energy, General
- الكلمات المفتاحية
- fiscal and market measures, renewable energy, transport/storage, subsidy/incentive, biofuel, offences/penalties, ecofriendly products/ecofriendly processes
- الفئات
- energy
أين تقرؤه
النص
نص القانون نفسه، مادةً مادة، كما هو محفوظ. لكل مادة رابطها.
1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
2. Tämän lain tullessa voimaan ne Tullissa vireillä olevat asiat, jotka tämän lain nojalla kuuluvat Verohallinnon toimivaltaan, siirtyvät Verohallinnon käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Vastaavasti siirtyvät tässä momentissa tarkoitettuihin asioihin liittyvät sopimukset ja muut sitoumukset samoin kuin muut oikeudet ja velvoitteet Verohallinnolle. Sopimukset ja sitoumukset siirtyvät Verohallinnolle kuitenkin vain, jollei niiden sisällöstä muuta johdu taikka toisin sovita.
3. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat Tullin antamat päätökset, luvat ja rekisteröinnit niissä asioissa, jotka kuuluvat tämän lain nojalla Verohallinnon toimivaltaan, jäävät voimaan niissä mainituilla ehdoilla.
4. Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä oleva viittaus niihin Tullin tehtäviin, jotka kuuluvat tämän lain nojalla Verohallinnon toimivaltaan, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan viittausta Verohallinnon tehtäviin.
5. Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin työ- ja elinkeinoministeriön ja Tullin päätöksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä kuitenkin siten, että Verohallinto on toimivaltainen viranomainen niissä asioissa, jotka kuuluvat sille tämän lain nojalla. Muutoksenhaussa lain voimaantulon jälkeen tehtyyn Verohallinnon päätökseen sovelletaan tämän lain säännöksiä. Mitä edellä säädetään veroviranomaisen päätöksestä, sovelletaan myös oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen.
6. Tämän lain 13 §:n nojalla sovellettavaksi tulevaa valmisteverotuslain 107 c §:ää sovelletaan niihin valitusasioihin, jotka tulevat vireille lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
7. Niissä tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa valtion oikeudenvalvontaa koskevissa asioissa, joissa toimivaltainen viranomainen on tämän lain voimaantultua Verohallinto, valtion oikeutta valvoo Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. HE 159/2016, VaVM 17/2016, EV 178/2016 16.6.2017/387: Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä heinäkuuta 2017. Vuonna 2017 kulutukseen toimitettuihin biopolttoaineisiin ja niitä koskeviin kestävyyskriteereihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos jakelija toimittaa vuonna 2017 kulutukseen enemmän biopolttoainetta kuin 5 §:n 1 momentissa säädetään, ylimenevän osuuden huomioon ottamisessa seuraavan kalenterivuoden jakeluvelvoitetta laskettaessa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 5 §:n 2 momenttia. Lain 5 §:n 4 ja 5 momenttia sekä niihin liittyvää 7 §:n 3 momentissa säädettyä ilmoittamisvelvollisuutta sovelletaan vuonna 2020 ja sen jälkeen kulutukseen toimitettuihin biopolttoaineisiin. Biopolttoaineisiin, jotka toimitetaan kulutukseen ennen vuotta 2019, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 5 b §:ää. HE 17/2017, MmVL 7/2017, TaVM 9/2017, EV 41/2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1513 (32015L1513); EUVL L 239, 15.9.2015, s. 1 29.3.2019/419: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019. Lain 5 §:n 4 momentti ja 5 b § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Jos jakelija on vuonna 2020 toimittanut kulutukseen enemmän biopolttoaineita kuin 5 §:n 1 momentissa säädetään, jakelija saa ottaa ylimenevän osuuden huomioon vuoden 2021 jakeluvelvoitetta laskettaessa siltä osin kuin osuus perustuu biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (393/2013) 4 §:ssä tarkoitetuilla jätteillä tai tähteillä tuotettujen biopolttoaineiden energiamäärään. Siirtyvä määrä saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia vuoden 2020 jakeluvelvoitetta vastaavasta energiamäärästä, ja sitä laskettaessa ei sovelleta 5 §:n 2 momenttia. (13.11.2020/801) HE 199/2018, LiVL 38/2018, YmVL 37/2018, TaVM 29/2018, EV 228/2018 13.11.2020/801: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2020. HE 134/2020, TaVM 26/2020, EV 128/2020 13.11.2020/802: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021. Poiketen siitä, mitä 4 §:n 2 momentissa säädetään, Verohallinto hoitaa jakeluvelvoitteen valvontaan liittyvät tehtävät vuoden 2020 ja sitä edeltävien vuosien osalta. Poiketen siitä, mitä 7 §:n 4 momentissa säädetään, jakelijoiden on toimitettava vuotta 2020 koskeva ilmoitus Verohallinnolle mainitussa lainkohdassa säädetyssä määräajassa. Poiketen siitä, mitä 11 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään, Verohallinto määrää jakelijalle mahdollisen seuraamusmaksun vuoden 2020 osalta. Poiketen siitä, mitä 12 §:n 1 momentissa säädetään, Verohallinto voi määrätä virhemaksusta, jos liikennepolttoaineiden jakelija on laiminlyönyt 7, 8 tai 9 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa vuonna 2020. Tämän lain voimaan tulessa Verohallinnossa vireillä olevat asiat, jotka tämän lain nojalla kuuluisivat Energiaviraston toimivaltaan, jäävät Verohallinnon käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat Verohallinnon antamat päätökset asioissa, jotka kuuluvat tämän lain nojalla Energiaviraston toimivaltaan, jäävät voimaan päätösten mukaisilla ehdoilla. Verohallinnon on toimitettava edellä tarkoitetut päätökset Energiavirastolle tiedoksi helmikuun 2021 loppuun mennessä. Muualla laissa oleva viittaus Verohallinnon tehtäviin, jotka kuuluvat tämän lain nojalla Energiaviraston toimivaltaan, tarkoittaa tämän lain tultua voimaan viittausta Energiaviraston tehtäviin. HE 134/2020, TaVM 26/2020, EV 128/2020 29.6.2021/603: Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2021. Sen 3 §:n 2 ja 3 momentti tulevat voimaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2022. Lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetut jakelijat voivat tehdä jakeluvelvoitteen alaisuuteen vahvistamista koskevan pyynnön Energiavirastolle 3 a §:ssä säädetyn mukaisesti jo kalenterivuoden 2022 osalta. Tätä lakia sovelletaan kulutukseen toimitetun biokaasun osalta vasta 1 päivästä tammikuuta 2022. Tätä lakia sovelletaan kulutukseen toimitettujen muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden osalta vasta 1 päivästä tammikuuta 2023. Sen estämättä, mitä tämän lain 7 §:ssä säädetään, jakelijan tulee ilmoittaa tämän lain 5 §:n 7 ja 8 momentin mukaisten biopolttoaineiden osuudet jakeluvelvoitteesta tämän lain voimaantulosta 31 päivään joulukuuta 2021 asti perustuen kyseisellä aikavälillä kulutukseen toimitettujen polttoaineiden energiamääriin. Vastaavasti tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 5 §:n 5 momentin mukaisten biopolttoaineiden osuus jakeluvelvoitteessa tulee ilmoittaa perustuen 1 päivä tammikuuta – 29 päivä kesäkuuta 2021 aikavälillä kulutukseen toimitettujen polttoaineiden energiamääriin. Tämän lain 7 §:n 5 momentissa säädettyä jakelijan velvoitetta kirjata mainitussa momentissa tarkoitettuja tietoja komission tietokantaan sovelletaan vasta kyseisen tietokannan käyttöönotosta. HE 48/2021, TaVM 17/2021, EV 98/2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (32018L2001) ; EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82 8.7.2022/657: Tämä laki tulee voimaan 8 päivänä heinäkuuta 2022. Sen 5 b §:n 3 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2024. Lain 5 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2022. HE 85/2022, TaVM 14/2022, EV 82/2022 20.12.2022/1134: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. Sen 5 b §:n 4 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2025 asti. HE 174/2022, TaVM 25/2022, EV 208/2022 28.12.2023/1279: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024. HE 53/2023, TaVM 10/2023, EV 65/2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001 (32018L2001) ; EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82